Fengshui ja puutarha

Sain opastusta viikonlopullisen verran fengshui-puutarhan tai pihan suunnitteluun. Tämä on osa koulutusohjelmaa josta valmistun fengshui-konsultiksi. 

Fengshui-puutarhassa kaikki aistit saavat kokea jotain. Veden ja tuulikellon ääni rauhoittaa, värit sekä varjon ja valon leikki suo silmälle iloa, miltä tuntuukaan tepastella paljainvarpain puutarhassa tai koskea tuohon sametin pehmeään lehteen tai jos vaikka maistaisin tuon marjan tuosta tuoksuvien kukkien vierestä. 

Puutarhassa bagua eli elämänalueet asettuvat eri tavalla ulos kuin sisälle. Sisällä on stabiili tila joka tarvitsee dynamisuutta aikaisemman taivaan järjestyksen mukaan kun taas ulkona on vaihtelevat olosuhteet joita täytyy tasapainottaa myöhemmällä taivaan järjestyksellä. Kuullostiko hassulle? Käytönnössä tämä on vain sitä, että tietyt elementit sijoitetaan tietyllä tavalla eri tilanteissa. Myös olemassa olevat maanmuodot otetaan huomioon pihasuunnittelussa ja niiden tukeminen tai jopa korjaaminen.

Vesi-aiheen asettaminen pihalle ei välttämättä olekaan niin yksinkertaista. Sen sijoittamisessa täytyy käyttää tarkkaa harkintaa. Samoin komposti on hyvä katsastaa läpi, ettei siitä ole syntynyt tunkiota. Puutarhassa hyvin huollettu komposti on kuin kultaa - se nimittäin tuottaa puutarhan perustan eli hyvää maa-ainesta.

Fengshui-energiapuhdistus

 Mitä jos koti tuntuu siivouksen jälkeenkin vielä likaiselta tai jossain tietyssä kohdassa kotia tuntuu väsyttävältä? Fengshuissa lähestytään asioita hyvin käytännöllisin tavoin johon lisätään ripaus tietoa energetiikasta. Jokainen voi tehdä fengshui-siivousta kotona eikä perusteet edellytä suoranaisesti erikoisosaamista. 

ENERGIASIIVOUKSEN PERIAATTEITA

Ensimmäinen josta on hyvä lähteä liikkeelle on roinan siivous. Monille voi olla hankalaa tietää mitä roina on ja sen vuoksi selvennän hyvin tarkasti mitä kannattaa kodissa pitää ja miksi :) Yksinkertaisesti ympäröi itsesi esineillä ja asioilla joita rakastat tai jotka ovat käytännöllisiä. Jos ne eivät täytä näitä kahta voi asian laittaa asianmukaisesti kiertoon (antaa ystävälle, lahjoittaa, myydä kirpputorilla jne.) Kaikki rikkinäinen on syytä korjata ja jos korjaus ei onnistu, heitetään tällä kertaa rikkinäinen asia roskiin (emmehän halua laittaa rikkinäisiä asioita kiertoon) 

Kun olet lajitellut asiat ja laittanut tarpeettomat roinat kiertoon tai roskiin - on aika siivota koti ihan fyysisesti, kuten normaalistikkin. Siivottuun kotiin on hyvä tehdä energiapuhdistus. Energiapuhdistus tuo asuntoon keveyttä, aivan kuin kevät tuuli puhaltaisi raikkautta kotiin. Esimerkin löydät tämän jutun lopusta.  Energiapuhdistuksessa käytetään kaikkia idässä tunnettuja elementtejä metallia (metallikello), tulta ja puuta (suitsuke), vettä (vesi) sekä maata (merisuola). 

Fengshui-konsulttiin on hyvä ottaa yhteyttä perusteellisempaan energiapuhdistukseen - kuten maasäteilyn neutralisoimiseen (joka aiheuttaa usein väsymystä, sairastelua, maalipintojen halkeilua, kasvien kuolemista aina tietyssä kohdassa jne.) sekä muiden energiatason puhdistusta kaipaavat asiat jotka vaativat hieman erikoisosaamista.

Kun tulee tarvetta ostaa uusia asioita kotiin - on hyvä harkita millä asioilla haluaa ympäröidä itsensä. Muista siis rakas tai tarpeellinen! Myös uuden tullessa kotiin on jonkin vanhan hyvä liikkua pois. Eihän aina vain voi kerätä asioita - siitähän syntyy juuri rojua, siivous hankaloituu ja energiakin tukkeutuu.

YHTEENVETO

1) Hankkiudu eroon roinasta. Katkaise turhat energia siteet ja kysy esineeltä, oletko rakas tai tarpeellinen

2) Pidä koti puhtaana fyysisellä siivoamisella.

3) Laita energiat liikkeelle energiapuhdistuksella.

4) Jos hankit uutta tavaraa, ympäröi itsesi harkitusti hyvillä esineillä.

5) Ylläpidä tavallista siivousta. Tee pieniä asioita joka päivä.

ENERGIAPUHDISTUS

1) Sirottele karkeaa merisuolaa kodin seinustojen vierelle koko asunnon ympärille. Anna olla muutaman yön yli ja siivoa lakaisemalla pois. Heitä suola wc-pöntöön. Loput suolat voit imuroida. Merisuola imee itseesä hajuja sekä energialikaa, voit yllättyä suolan uudesta väristä siivotessa sitä.

2) Valmista pöytä jossa on kello, suitsuke ja itsepyhitettyä-siunattua vettä juuri tälle tapahtumalle (omilla ajatuksillasi)

3) Kierrä koti seiniä pitkin myötäpäivää kellon kanssa kilistäen sitä. Metallin energia leikkaa lian irti kodin rakenteista asti.

4) Tee sama suitsukkeen kanssa. Puu ja tuli auttavat polttamaan tämän vanhan energia lian pois.

5) Tee sama veden kanssa pirskottaen vettä seinille muutamia pisaroita. Vesi huuhtoo ja puhdistaa asumuksen juuri sinulle.

6) Toista kierrokset vielä kahdesti jokaisella välineellä.

7) Näe mielikuvana kuinka puhdas valkoinen tai kultainen valo täyttää koko asunnon ja sen ympäristön niin laajalta alueelta kuin tuntuu hyvältä.

Tässä on pienet ohjeet joita jokainen voi tehdä itse! Työkalu sinulle. Järjestän myös  energiasiivouskursseja mikäli haluat tulla oppimaan lisää tästä maailmasta. 

Kiinalainen uusi vuosi vaihtuu 25.-26.1.2009

Idässä vuosi vaihtuu eritavalla kuin lännessä. Vuoden vaihtuminen perustuu kuun kiertoon sekä erikoisempien luonnon syklien seuraamiseen. Kiinalaisesta kalenterista voit nähdä hyvin kaikki syklit sen moninaisine vivahteineen.

2009 vuosi alkaa Itämaisten oppien mukaisesti 26.1.2009 jolloin vuoden eläin muuntuu Maa Häräksi. 

Tässä on muutamia neuvoja mitä kannattaa tehdä ennen vuoden vaihtumista:

1. Siivoa koti hyvin kuitenkin ennen 26.1.09 jolloin siivousta tulee välttää - silloin pyyhitään vuoden ensimmäinen chi/ki pois joka on hyvin edullista pitää.

2. Saata kaikki keskeneräinen loppuun. Tee siis mahdolliset pienet ja suuret askareet niin valmiiksi kuin aikatauluiltasi pystyt.

3. Vaihda 26.1.09 Yhdeksän appelsiinia jonkun kanssa. Tämä tuo vaurautta uudelle vuodelle

4. Kuuntele omalle korvalle mieleistä musiikkia.

5. Kirjoita ylös mitä toivot tämän uuden vuoden aikana tapahtuvat. Mitä asioita haluat saavuttaa? Voit taitella kirjeen sen jälkeen punaiseen kirjekuoreen ja asettaa se lipastoon tai muualle haluamaasi paikkaan säilöön.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009 

HYVÄÄ JOULUA!!!!

RAUHALLISTA JA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIOILLE!!!!

TOIVOO VALONTUOJA

Yksilöohjauksia Reikissä

Reikiä opiskellessa, monet oppilaani ovat kysyneet jälkeen päin paljon asioita joita ei vielä ole ymmärtänyt tai jotain on jäänyt epäselväksi. Haluan tietenkin vastata kaikkiin kysymyksiin ja teen sen mielelläni.

Juuri tätä asiaa ajatellen olen muuttanut opetustani niin, että pidän Reiki 1 -koulutuksen jälkeen yhden yksilöohjauksen jossa kysyn kuulumisia oppilaalta kurssiviikonlopun jälkeen, miltä hoitaminen on tuntunut niin itsensä kohdalla kuin toisten hoitamisessa (jos sitä on tehnyt) sekä tietenkin hieman tuntemuksia opetelluista harjoituksista joita tehdään kehittääkseen mieltä ja omaa energiaa. Harjoitukset ovat myös avain herkistymään enemmän Reikille ja näin ollen ne ovat oleellinen osa Reikiä. 

Yksilöohjauksen pidän aina n. 2-3 viikon päästä kurssista tai aikataulujen sopiessa joskus myöhemminkin. Haastattelun lisäksi teemme hoitovaihdon jolloin saa kokemusta ja harjoitusta lisää sekä vastauksia hoitamisessa heränneisiin kysymyksiin.

Pidän yksilöohjauksia myös Reiki 2 -koulutuksissa ja niitä on 3-5 kertaan riippuen ohjauksen kerta kestosta. Tämän aikana harjoittelemme ja käymme läpi kokemuksia Reiki 2 -koulutuksesta.

Näin ohjauksilla tuen oppilaita prosessin omaiseen tiedon, taidon ja kokemuksen syventymiseen joka tapahtuu opettajan seuratessa samalla tätä antaen kehittävää ja kannustavaa palautetta. Monet opettajat tälläistä ei tee - mutta tämä olkoon minun tapa hieman muuttaa Reiki opetustani japanilaisempaan suuntaan.

Tietenkin Reiki-illat auttavat näiden lisäksi saamaan kokemusta hoitamisesta ja samalla kuulee muiden hoitajien kokemuksia.

9 Ki:n astrologia

9 Ki:n astrologia on yksi Fengshui-konsultin työkaluista jonka avulla hän voi hahmottaa asiakkaan persoonallisuutta ja mahdollisia tukevia parannusehdotuksia esim. omassa kodissa tai muussa toiminnassa.

9 Ki:llä hahmotetaan henkilön vuosienergia joka on aikuispersoonallisuus ihmisessä vaikuttaen n. 60% olemukseen. Sen lisäksi pystytään laskemaan kuukausienergia joka on lapsipersoonallisuus joka ilmentää tunne-elämän funktioita ja 35% ihmisestä. Näiden kahden lisäksi on vielä 5% akseliluku joka on ensivaikutelma ihmisestä.

Tutkittuani omaa 9 Ki:tä huomasin niiden suurimmaksi osaksi pitävän paikkansa - enemmän kuin muiden 9 Ki:n energioiden/lukujen. Mielenkiintoista oli myös tarkastella omaa perhettä sisarruksineen ja meidän dynamiikkaa ja toimivuutta. Mielenkiinnolla tulen käyttämään tätä työkalua myös hoitaessani ihmisiä ja syventäen osaamistani tämän Fengshui osa-alueella.

9 Ki on loistava työväline jonka avulla pystyy tarkastelemaan ihmisten dynamiikkaa keskenään esim. perheessä, parisuhteessa tai työssä. Erityisesti tiedän henkilökohtaisesti, että Japanissa tämä otetaan hyvin vakavasti business maailmassa. Työntekijöiden 9 ki:tä lasketaan ja hyvät puolet sekä kehityshaasteet huomioidaan niin yksilötasolla kuin ryhmätyöskentelyssä.

Gokai eli viisi elämänohjetta japaniksi

Shofuku no hihoo

Manbyo no reiyaku

Kyo dake wa

Okoruna

Shinpai suna

Kanshashite

Goo hage me

Hito ni shinsetsu ni

Asa yuu gasshoshite

kokoro ni nenji kuchi ni tona e yo

Shin Shin

Kai Zen

Usui Reiki Ryoho

Chosso

Usui Mikao

Perinteiset Japanilaiset Reiki Tekniikat 2. koulutuspäivä Kajaanissa

Sain vielä eilen illalla Raililta akupunktio neulan pikkuvarpaaseen vahvistamaan vettä kehossani - toisin sanoen hän teki hoidon joka vahvisti synnynnäisesti heikompia munuaisiani (ainakin siis energeettisesti) ennen pistämistä Raili tarkisti pulssini ja todenti, että munuaisten pulssi on heikompi, mutta ei kuitenkaan hälyyttävä. Tästä synnynnäisestä heikkoudesta maksa ja sappirakon pulssit olivat pehmeitä vaikka niissä oikeasti kuuluisi olla hieman enemmän jytyä. Nukuin alkuyön hieman levottomasti puolivalveissa - mutta loppu yön sikeästi. 

Yllättääkseni itseni herään aamulla hieman unisena kuitenkin suhteellisen ajoissa. Kokosin aamusta ajatuksiani - mitä me tänään tehdään. 

Kaikkien tultua paikalle sain kuulla, että monet olivat nukkuneet yön oikein makoisasti ja illalla oli väsyttänyt. En yhtään ihmettele sellaisen hoitopakkauspäivän jälkeen. Kertasimme aamusta hieman mitä olimme tehneet eilenkin reikihatsureiho ja syvennyimme sen jälkeen loppuihin tekniikoihin hoitopöydillä ja tuolilla istuen.

Kaksi hoitaa yhtä - harjoiteltavana.

Byosenreikanho ja Reijiho - toteutetaan hoitoa näiden tekniikoiden jälkeen.

Lopu päivästä olimme hieman uupuneita voimakkaiden tekniikoiden koko päivän tekemisen jälkeen mutta sitäkin onnellisempia. Monet sanoivat, että nämä ovat kuin puuttuvia palapelin paloja Reikiin joita on kaivannutkin. 

Näin me yhdessä viikonlopun vietettyä Reikin itäisten tuulahduksien kanssa saimme työkalupakkiin uusia vanhoja työkaluja sekä olen onnellinen Reikin elvyttyä taas Suomessa lähemmäksi perinteitään.

Perinteiset Japanilaiset Reiki Tekniikat 1. koulutuspäivä Kajaanissa

Luminen aamu

Herään aamulla virkeänä. En juuri saa muualla kuin omassa kotonani nukuttua pidempään, kuten ehkä joku joka on lukenut blogiani aikaisemmin on sen oivaltanut.

Virkistävän suihkun ja aamupalan jälkeen järjestelen tilan Railin avulla. En ehdi tekemään minkäänlaista hiljentymistä ennen opettamista mutta se ei haittaa. Istun odottamaan, että kaikki oppilaat saapuvat paikalle. Hengitän muutaman kerran syvään ja tunnen kuinka lämpö alkaa virtaamaan rintakehäni keskustasta koko kehoon. Hymyilen sisäisesti tuolle tunteelle - olen valmis opettamaan tälle ryhmälle. 

Esittelen itseni ja pyydän oppilaita kertomaan jonkin verran itsestä, sen verran kuin tuntee tarpeelliseksi kertoa, mutta sen verran kuitenkin, että saan jonkilaista kuvaa heidän Reiki taustasta ja voin ohjata opetustani heille sopivalla tavalla.

Aluksi syvennymme Reikido:hon eli Reikin tiehen - siis mistä Reiki koostuu ja mitä se on. Tämän jälkeen alamma käytännössä harjoittelemaan Reiki hatsureihoa eli meditaatio sarjaa joka auttaa Reikiläistä herkistymään omalle sisäiselle tuntemuksille niin kehossa, tunteissa kuin mielessä sekä ajan kanssa myös herkistymään intuitiolle joka on vahva väline hoitaessa toista. Harjoitus tukee myös monella muulla tavalla Reikiläistä, kuten vahvistaa hermostoa, auttaa vapauttamaan turhasta tunne ja mielen "kuonasta" ja lisää energian määrää.

Fyysinen kigo harjoitus yhdistettynä hengityksen kanssa ja mielikuviin auttaa virkistämään kehoa mietiskelyn jälkeen ja pienen tauon jälkeen olemme valmiita sukeltamaan Kamimizu (jumalallinen vesi) tekniikaan.

SYÖMÄÄÄN :D jonka jälkeen hiukka sukelletaan Reikin 3 symbolin syvempään merkitykseen. Oppilaat saavat palautua ja kuunnella vaan minun papupata suuta joka niin innolla aina kertoo asioista - taas jäi muuten nauhuri pois :D mutta niin se on jäänyt jo 2 vuoden ajan.

Tietoiskun jälkeen harjoittelemma haran tai/ja tandenin hoitamista. Suomeksi voisin valaista asiaa, että hoidimme vatsan aluetta jota pidetään japanissa hyvin tärkeässä asemassa. Tan=elämäneliksiiri ja Den=pelto - kauniisti voi ajatella että täällä asustaa meidän elämänvoiman keskusta josta ammennamme sitä käyttöön. Tätä aluetta myös sanotaan sisään- ja uloshengityksen portiksi sekä elämänsolmuksi....näistä asioita enemmän tulevassa kirjassani kuten monesta muustakin peruskäsitteistä jotka ovat jääneet täysin pois länsimaisesta Reikistä.

Oppilaiden ollessa jo hiukan pökkerössä kaiken hoitamisen jälkeen kokoamme mitä olemme tehneet sinä päivänä ja vähän valotusta mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Halauksien saattelemana ihmiset poistuvat koteihinsa tunnustelemaan olemuksessaan olevia muutoksia.

Illaksi vielä menemme Railin kanssa ulos katsomaan Kekri juhlia Kajaanin linnalle. Kävellessä narisevan lumen halki haistan ilmassa noen ja savun.....pikku hiljaa alan kuulemaan shamanistista laulua joka muodostuu pääosin vokaaleista. Tämä yksinään jo syventää tajunnan tilaa ja viimein pääsemme joen rantaan ja näemme laulajat sekä tuliesiintyjät.

Katselemme tätä mahtavan voimallista näytöstä joen rannalta ja yllättäen puinen sonni roihahtaa tuleen savun keskeltä joessa. Tunnen kuinka olen vaipunut jonnekkin todella syville juurilleni - tätähän Suomessakin on aina tehty - Hymyilen Suomalaiselle "pakanalliselle" juurille....ja koen vielä niitä pohjosessa

Saapuminen Kajaaniin

Kajaanin rautatieasema

Matkustan junalla Kajaaniin ja yllätyksenä näen lunta junan ikkunasta kun alamme lähestymään määränpäätä. Mieleni valtaa talvinen mieli ja katselen innoissani kuinka pimeän metsän peittää valkea lumi. Tunnen, että tämä on jotenkin erikoinen matka kun saan nähdä vielä ensilumen pohjoisempana. Tämä on vielä ensimmäinen kerta kun olen näin pohjoisessa Suomessa - vaikka aina olen haaveillut lappissa vaeltamisesta ja sen revontulista sekä tuntureista.

Asemalta minut poimii kyytiin Railin mies Esko ja saavumme nopeasti heidän omakotitalolleen. Olen hieman hämmästynyt Kajaanin pienuudesta mutta se ei juuri sen kauemmin mieleeni jää kummittelemaan, yksinkertainen nopea hämmästynyt toteamus ajatuksen juoksussa.....onhan Kajaani aika vanha kaupunki.

On perjantai ilta ja saan rauhassa katsella paikkoja sekä tuumailla tulevaa opetusta. Vaihdamme Railin kanssa muutamia ajatuksia itämaisesta tavasta katsella ihmistä ja lopun iltaa vietän omassa rauhassa katsellen ikkunasta ulos lumista maisemaa ja kooten ajatuksia seuraavaa opetuspäivää varten.....mites tällä kertaa rakennan opetuksen ja minkälaisia asioita nousee tärkeäksi. Tulen opettamaan la-su Perinteisiä Japanilaisia Reiki Tekniikoita 11 ihmiselle, joilla ei ole minun Reiki 1-2 kurssin pohjatietoa jonka aikana jo syvennytään perusteisiin.

Yönäkymää Railin ikkunasta

10 Myyttiä maidosta

1. Lehmät tuottavat maitoa automaattisesti, ja ellei niitä lypsetä, niiden utareet repeävät

-Kaikki nisäkkäät tuottavat maitoa vain synnytyksen jälkeen jälkikasvulle. Lehmän täytyy synnyttää vuosittan jotta myös maitoa saadaan. Lehmä ei ole siis poikkeus ja jalostuksen myötä lehmät tuottavat enemmän maitoa mitä vasikka pystyy käyttämään ravinnokseen. Silti vasikka vierotetaan emosta yleensä hetki kun tämä on nuollut vasikan puhtaaksi.

2. Maidon vuoksi ei tarvitse tappaa

Vain puolet syntyneistä vasikoista on lehmiä eli "tyttöjä" jotka jatkavat maitokoneina. Toinen puolikas muodostuu luonnollisesti sonneista eli "pojista" jotka joutuvat 1-2 vuoden ikäisinä teuraalle. 90% Suomen myytävästä naudanlihasta tulee lypsykarjatiloista. Myös lehmät teurastetaan heti, kun niiden maitotuotanto alkaa laskea, noin 4-6 vuoden iässä. Näin maidontuotanto ja eläinten tappaminen ruoaksi kulkevat saumattomasti yhdessä.

3. Lehmillä on hyvät olot Suomessa

Maitontuoton tehostaminen on johtanut muun muassa tilanteeseen, jossa lehmän utareiden paino on liikaa lehmälle ja se tarvitsee utareliivit. Runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä ja ne kärsivät erityisesti utaretulehduksista. Liikunnan puute ja huono hygiena lisää utaretulehdusten ja kivuliaiden sorkkasairauksien riskiä. Suurin osa lehmistä on kytketty parsiin joista ne eivät pääse liikkeelle. Kesäisin lehmät pääsevät laiduntamaan tai vähintään jalottelutarhaan.

4. Ainakin luomulehmillä on hyvät oltavat

Luomutuotanto on parempi vaihtoehto - mutta kyse on samanlaisesta toiminnasta kuin tehotuotannossakin. Lehmien oloja parannetaan jonkin verran ja vasikat vieroitetaan hieman myöhemmin (joka on tuskallisempaa lehmälle ja vasikalle kiintymyksen vuoksi). Löytääksesi luomutuotettua maitoruokaa ravintoloista on helpommpaa löytää vegaanivaihtoehto.

5. Maito on terveellistä

Suomalaisille maito on juomana juurutettu hyvin syvälle kulttuuriin. Todellisuudessa maito sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa joka nostaa veren kolesterolitasoa ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi maitotuotteet voivat lisätä joidekin syöpien riskiä, aiheuttaa koliikin vauvalle ja heikentää raudan imeytymistä ruoasta. Lehmänmaitoallergia on lasten yleisin allergia. Maitotuotteet keräävät myös nieluun peitteen joka on oivallinen bakteerien kasvustolle.

6. Kun juo maitoa, saa vahvat luut

Maitoa täytyy juoda että saa kalsiumia ja luut vahvistuvat. Jokainen varmasti on kuullut tämän. Kalsium on kuitenkin vain yksi osa vahvalle luustolle - täytyy myös turvata d-vitamiini ja liikunna saanti. Luusto tarvitsee päivässä n. 4 h seisomisen/liikkumisen jotta se pysyy vahvana. Tupakointi, runsas alkoholin, proteiinin, kofeiiniin ja suolan saanti ovat pahaksi luustolle.

7. Kalsiumia ei saa muualta kuin maitotuotteista, joista se imeytyykin parhaiten

Löydät hyviä kalsiumin lähteitä myös luonnosta: palkokasvit, vihreät vihannekset, pähkinät ja siemenet sekä kuivatut hedelmät. Joihinkin mehuihin ja kasvimaitoihin on lisätty kalsiumia jolloin niissä on yleensä sitä saman verran kuin maidossa. Lehmänmaidon kalsium ei myöskään kuulu parhaiten imeytyvien joukkoon. Esimerkiksi kaaleista kalsium imeytyy paremmin kuin maidosta.

8. Ihminen ei pärjää ilman maitoa

Ihminen on ainoa nisäkäs, joka käyttää maitoa vielä aikuisiällä ja vieläpä toisen lajin maitoa. Monissa kulttuureissa maitoa ei käytetä lainkaan ja ihmiset pärjäävät oikein hyvin vahvan luuston kera. Monet ihmiset eivät lapsuusajan jälkeen kestä maitoa koska kyky hajoittaa maitosokeria heikentyy iän myötä. 

9. Ainakin lapsille lehmänmaito on välttämätön

Imeväisikäsen lapsen paras ja luonnollisin ravinto on äidinmaito - ei toisen lajin maito. Maailmassa on tuhasia vegaanilapsia, jotka eivät äidinmaidon jälkeen siirry lehmänmaitoon. He ovat täysin terveitä ja kehittyvät normaalisti välttyen lehmänmaidon terveyshaitoilta.

10. Maidottoman ruokavalio koostaminen on todella hankalaa

Maidottoman ruokavalion koostaminen ei ole ollenkaan hankalaa. Nykyään on tarjolla runsaasti kasviperäisiä maitoja, juustoja, jäätelöitä ja jogurtteja, joita käytetään kuten vastaavia lehmänmaitotuotteita.

Tuuli&Vesi eli Fengshui opintoni alkavat

Luopan - Fengshui-konsultin yksi työvälineistä. Kompassi joka on kuin kartta ympärillä oleviin vaikuttaviin voimiin.

Aloitin Fengshui-konsultti koulutuksen. Monelle tämä ei juurikaan avaudu - siis mikä konsultti? niin....jotain se teki sisustuksen kanssa. Jotkut jotka sattuvat tuntemaan minut voivat muistaa minut muutamasta kommentista ja olen saanut hiukan mainetta - Fengshui sanoo sitä ja Fengshui sanoo tätä.........ehkä hiukan väärinymmärrettynä :D

Tarkoitus onkin kirjoittaa säännöllisesti hieman Fengshuin asioita opiskeluni aikana - tämä olkoon pieni oma selkeyttävä rakenteellinen koostelma hieman raapaisten tätä oppia.....joitain käytännön pieniä neuvoja on luvassa tulevissa osioissa.

Mikä on Fengshui-konsultti?

On ehkä helpompaa lähteä liikenteeseen mikä on Fengshui. Kuten nimestä voi päätellä - tämän opin juuret juontavat kaukoitään - kiinan puolelle. Länsimaisella nimellä Fengshui tunnetaan myös Geomantiana ja monesti sen sanotaan olevan sijoittamisen taitoa. Sitä se onkin suurimmalta osin ja hiukan jotain sen lisäksi.

Fengshui lähti aikojen alussa suotuisan hautapaikan etsimisestä - kunnes se on hioutunut vuosisatojen kuluessa taiteeksi joka huomioi hyvin laajan kirjon ihmisen asuin ympäristöstä. Se on siis oppi jonka mukaan pystytään valitsemaan asuin paikka suotuisasta paikasta ja jos paikka ei niin suotuisa ja hyvä ole - voidaan sille tehdä muutoksia niin, että se muuttuu paremmaksi.

Fengshui ei ole pelkästää idän mystiikkaa - siinä yhdistyvät käytännöllisyys, psykologia, vuodenaikojen vaikutus, taivaan kappaleiden liikkuminen joista voimakkaasti ihmiset huomaavat vaikutuksiltaan auringon ja kuun - mutta vaikuttavia kappaleita on muitakin, symbolinen ajattelu sisustuksessa, viiden elementin kiertokulku ja ilmansuuntien ominaisuudet kodissa - minkä luontoisia eri ilmansuunnissa olevat huoneet ovat ja minkälaiseen käyttöön ne soveltuvat.

Fengshui-konsultti siis tarkastelee ympäristöä jossa asut sekä antaa muutosehdotuksia niin, että asumisesta ja olemisesta tulee käytännöllisempää, helpompaa, energeettisesti suotuisampaa ja koko elämän laatu paranee.

Reiki opettajien koulutuspäivä Sumiaisissa

Pirjo ja Katja - Reiki 3 oppilaani

Vietimme koulutusviikonlopun Sumiaisten lomakylässä - Lepänjuuressa. Saimme myös mukavan tervetuliais kahvin/teen tilan omistajien luona. Ja kyllä :D minä juon kahvia - ja ei...ei se vaikuttanut minuun juuri mitenkään. Reiki oppilaani ihmettelivät ja leuat loksahtivat lattiaan kun maistoin toisenkin kupillisen. 

Viikonloppu oli intensiivinen kosketus Reikiin ja luonnon ympäristö antoi oman rauhan viikonlopulle. Pidän jokaisella noin vuoden mittaisella Reiki 3 eli opettajakoulutuksessa intensiivisen Reiki viikonlopun luonnossa viettäen.  Harjoittelimme myös miten Reikiä välitetään eteenpäin harmonisoinnilla tuli todistettua, että harmonisoinnit ovat voimallisia - erityisesti kun niitä tehdään perätysten hieman harjoitellen.

Aila Norlamon mökki - tai se missä hän aina yöpyi Lepänjuuren Reiki-päivillä

Harjoittelimme hieman vaativampia hoitotekniikoita, seikakukaisenhoa sekä mielenharjoituksia - hieman vaativammissa olosuhteissakin välillä hyttysiä hätistellen.

Lepänjuuressa on lampaita ja mökkejä. Luontoa hoidetaan luonnonmukaisin keinoin ilman isompia koneita. Hevonen auttaa työssä missä muuten käytettäisiin koneita. Mökit toimivat pääasiassa aurinkoenergialla joten tämä paikka on huomioinut toiminnassaan ekologian paremmin kuin hyvin.

Luontopolut tarjoavat ainutlaatuisen tavan tutustua luontoon ja samalla saa tyynen mielen ja kirkkaamman olemuksen. Matka rantasaunallekkin on jo omanlainen retki - jonka aikana näkee kaunista luontoa.

Tasapainoista vihreyttä

Rannassa löytyy uimapaikka, kota sekä rantasaunan lisäksi savusauna. Lepänjuuri onkin täydellinen paikka viettää aikaa mökillä ja yhdistää siihen koulutus mahdollisuus. 

Kodassa harjoiteltiin hieman Kamimizua ennen rentoutumista rantasaunalla.

Reiki 3 -koulutuksessa olevat oppilaani ovat kohta valmiita - ja he voivat aloittaa Reikin taipaleelta jonkilaisen uuden alun. Ehkä saattaa tuntua siltä, että Reikin tielle vasta astuu valmistuessa opettajaksi. Samalla huomaa kuinka pitkän matkan onkaan vaeltanut välillä kevyesti lipuen ja välillä raskaasti rämpien. Omasta kokemuskestani puhuen, kun aloin opettamaan Reikiä alkoi vasta Reikin taipaleeni hyvin paljon syventyä - tahdonkin Reiki 3 -koulutuksesta valmistuneille omille oppilailleni pitääkkin jatkoa ja säännöllistä tapaamista jotta heidän tiensä jatkaa syventymistä omani rinnalla.

Reikin matka on ennen kaikkea antoisa matka omaan itseensä - sen matkan aikana itse soudetaan.....ja välillä opettaja hieman auttaa sekä näyttää tietä

Valmistuminen Shindo Hoitaja&Kouluttajaksi

Pitkän ja antoisan koulutuksen jälkeen sain Shindo hoitaja&kouluttaja sertifikaatin.

Haluan kiittää kaikkia kouluttajiani sekä muita Shindon harjoittelijoita

Rentoutusohjaaja vaiheessa sain todella hyvin opetuksen rennosta kosketuksesta ja ryhmän ohjaamisesta Sirkka Liias-Heikkiseltä. Pieni mutta intensiivinen ryhmämme sai hyvän opetuksen perusteista.

Syventävässä vaiheessa oivalsin syvemmin soveltavista tekniikoista sekä uusista tekniikoista joihin tutustuin Sirkka Liias-Heikkisen, Tuula Styrmannin ja Jaana Schirmerin opastuksessa. Shindo hoitomuotona avautui aivan toisella kohdattuani eri ihmisiä ja tapoja tehdä. 

Kouluttaja&hoitaja vaiheessa erityistä opetusta sain Tuula Styrmanilta. Hänen tapansa kohdata hoidettava on ilmiömäinen, opin tuosta todella paljon. Erityisesti sain autenttista oppia Sensei Kazuko Kuratomilta asuessani 5 kuukautta Japanissa. Hän toi Shindoon näkökulman jonkalaista en ole saanut Suomesta.

Edessä; Sirkka, Kuratomi, Rauli, Masaru, Tuula

Takana; Raija, Leena

Opettaja Kuratomin Jomon koulutuspäivä

Jomon venyttelyä Sensei (opettaja) Kuratomin kanssa

Kierrytään, kierrytään ja käperrytään. Lopulta rentoudutaan ja tunnustellaan kehoa miltä se tuntuu. Välillä Jomonista löytyy jomovia venytyksiä, jotka ovat tukevan tuntuisia, silloin reipas uloshengitys auttaa laukaisemaan jännityksiä kireiltä alueilta. 

Koulutuspäivä antoi oikein antoisan kuvakulman sovellettuna istuen tehtäviin Jomon venyttelyihin sekä miten venytyksistä voi koostaa omanlaisia sarjoja.

Niska, hartia ja selkä jumit saivat kyytiä ja tuli jälleen joustavan virtaava olo :)

Valontuoja Uudistuu

Luonto syntyy uudelleen kevään aikaan, samoin uudelleen syntyvät Valontuoja Hyvinvointi- ja Kulttuuripalvelut!!!

Ulkoasu muuttaa muotoaan - voit käydä katsomassa pilkahduksen tulevasta osoitteesta www.valontuoja.com

Liity sähköpostilistalle lähettämällä viesti rauli.pitkanen(at)valontuoja.com  ja saat ajankohtaista tietoa toiminnastani.

"Se mitä toukka sanoo maailmanlopuksi, mestari nimittää perhokseksi"

Shindo Japanissa

Onko Shindo samanlaista Japanissa kuin Suomessa?

Shindo on jatkuvasti kehittyvä hoitomuoto ja opettaja Kuratomin luona ollessani sain nähdä tämän innovatiivisen ja hyvin luovan opettajan itse elementissään.

Shindolla on Japanissa omanlainen muotonsa 形 eli kata . Niin opettaminen, oppiminen kuin hoitaminen ja ohjaaminen hiukan poikkeavat suomalaisesta rauhallisesta tyylistä.

Sensei  先生 eli opettaja näyttää asian ja oppilaat seuraavat tarkkaan kaiken. Sen jälkeen he matkivat opettajaa toisen oppilaan kanssa. Sensei pitää huolen, että kaikki tekevät myös hänen kanssan, joilloin tarvittaessa hän kertoo mitä parantaa tekemisessä. Juuri mitään kirjallisia materiaaleja tekniikoista ei jaeta koulutuksissa ainakaan heti alkuun.

Kouluttajille ja ohjaajille järjestetään kerran tai kahdesti kuussa työpaja eli koulutuspäivä. Opittuja asioita harjoitellaan viikottaisina harjoittelupäivinä, jolloin kaikki osallistuvat mahdollisuuksien mukaan.  Näin Sensei jakaa tietoa prosessimaisesti pikku hiljaa, samalla harjoitellen aina viimeksi opittuja asioita.

Hoitaminen on suomalaiseen tempoon verrattuna verkkampaa. Kokohoito saatetaan tehdä puolessa tunnissa keskittyen tiettyihin ongelma-alueisiin. Tämä vaatii jo ammattitaitoista osaamista sekä hoitokokemusta taustalle. Hoitamisen volyymi voi olla myös tahdin ohella voimakkaampaa kuin Suomessa.

Mitä Shindo on japanilaisille?

Japanilaiset saavat harvoin levähtää kiireettömässä, hiljaisessa tilanteessa ja he arvostavat suunnattomasti tälläisiä hetkiä. Suomessa ei aina ymmärretä suurkaupungin rasitusta. Helsinki on pieni kylä verrattuna Tokyoon jossa on kahdesti Suomen verran ihmisiä yhdessä kaupungissa. Olemmekin onnellisessa asemassa asuessamme Pohjolassa, keskellä luontoa. Tosin työtahtimme alkaa olemaan kovaa ja ihmiset ovat samanlaisten hetkien tarpeessa täälläkin.

Erityisesti Shindoa käytetään Japanissa yrityksissä. Kuratomi käy hoitamassa ja ohjaamassa paikan päällä yrityksissä. Hoidettava heittäytyy toimiston lattialle ohut peitto pehmusteena ja vastaanottaa hoidon keskellä työpäivää. Myös ryhmät pidetään keskellä pitkää työpäivää elvyttäen työntekijöitä rasituksesta. Venyttelyn tai hoidon jälkeen näkeekin kirkkaita silmiä ja hymyileviä kasvoja, tämä hetki on todellakin kun jalokivi työntekijöille.

Myös yksittäisiä hoidettavia otetaan vastaan joko kotona tai vastaanotolla jos hoitajalla on sellainen. Japani on hyvin verkostoituva kansa. Kaikki asiat kulkevat puheen kautta ns. puskaradiolla. Usein hoidettavat ovatkin yhteydessä yrityksiin joissa hoitaja käy ohjaamassa tunteja tai hoitamassa muuten ihmisiä. Samoin yritykset voivat olla yhteydessä toisiinsa hoitajan kautta tai toisin päin.

Rauli Pitkänen

Kyoto - Japanin kulttuurillinen tyyssija

Aikaisin aamulla ryhmä saapuu omin neuvoin kaikkine matkatavaroineen Tokyon asemalle - marunouchi centre uloskäynnille. Ihmiset löytävät paikan yllättävän hyvin ja pääsemme jälleen asettumaan Shinkansen vauhdikkaaseen kyytiin.

Liu`umme Fuji-vuoren ohi joka verhoutuu tänään pilvien taakse. Fujista sanotaankin, että hän näyttäytyy vain halutessaan pilviverhon takaa. Aamu aurinko joskus tuon pilviverhon saa haihdutettua - joskus taas ei. 

Junassa jaan muutamia Kyoton karttoja ihmisille. Muutama henkilö hieman hätääntyy koska minulla ei ole tarpeeksi karttoja kaikille mutta rauhallisesti vakuutan heille, että lisää karttoja saa paikan päältä. Tämä onkin minun antamani neuvo kaikille jotka matkaavat - etsi ensimmäisenä infopiste ja pyydä kaupungin kartta. Samalla kannattaa kysyä onko vierailusi aikana jotain erityistä tapahtumaa tarjolla alueella jolla liikut.

Saavumme Kyoton rauhalliseen tunnelmaan joka saattaa tuntua jopa hieman uniselta verrattuna Tokyon vilskeeseen. Pienen mutkan kautta pääsemme Ryokanille eli majatalolle jonne varasin ennen matkaamme yösijaksemme. Tavarat ollessa paikoillaan ja hieman huokaistua matkaammekin jo seuraavaksi Ginkakujille eli kultaiselle paviljongille.Paikka on hyvin haluttu nähtävyys ja muihin turisteihin törmää varmasti. Kuitenkin eteneminen on rauhallista ja tuntuu miellyttävältä.

Illan vietimme vielä tutustuen lyhyt esitelmien pätkiin Gion Cornerilla. Saimme pienen kokemuksen teeseremoniasta, koto - eli kantelen tapaisesta soittimella tuotetusta musiikista, ikebanasta eli kukka-asetelmista, japanilaisesta samurai huumorista sekä jättinukke esityksestä sekä tietenkin Maikojen tanssista eli Geishaksi opiskelevien tyttöjen taidonnäytteestä. 

Koulutuspäivä ja Junalippujen varaus ihmisille

Pääsimme harjoittelemaan hoitotekniikoita muiden japanilaisten Shindo ihmisten pariin. Teikei Dojo on oivallinen paikka harjoittelu tatamineen. Hieman "taisteluhenkeä" uhkuen - sillä täällä harjoitellaan Aikidoa. Aikido on pääasiassa aseeton itsepuollustuslaji jossa käytetään "vastustajan" omaa painoa hyödyksi liikkeissä. Shindo ja Aikido ovatkin kuin sukulaisia - sillä kummassankin vältetään fyysisen voiman käyttöä - sen sijaan liikkeissä käytetään painovoimaa ja ki:tä jolloin todellisuudessa kaikki liikkeet tapahtuvat rennolla kehon painolla jännittämättä lihaksia.

Saimme harjoitella mukavasti free fall niskahartia hoitoa ja muutamia muita virkistäviä ja elvyttäviä hoitoharjotteita. Jouduin olemaan parittomana yksin - tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka harjaannuttua enemmän kykenee hahmottamaan miten jokaisen hoitotekniikan voi myös kohdistaa itseensä. Selän hoitaminen on vaikeampaa, mutta onnistuu tietyllä tavalla kyllä itse tehtynä myös.

Hyvin käytännöllisen harjoittelun jälkeen kävimme varaamassa junaan paikat seuraavan päivän Kyoton matkaa varten.....tänään on viimeinen Tokyo iltamme. Söimme eilen illalla myös Sushi illallisen hei hein hyväksi.

Spontaani ohjelmamuutos matkassa

Sade rummuttaa ikkunalautaa. Kuuntelen kuinka se tasaisesti ilmaisee omaa rytmiään ja tuulen humina huokaa tarinaansa talon seinää vasten. Avaan silmäni ja valmistaudun uuteen päivään.

Ehdin sovituksi ajaksi Tokyon asemalle kunnes saan viestin, että yksi ryhmän jäsenistä on sairastunut ja huonon sään vuoksi ihmiset jäävät lepäämään Hanten talolle. Sulavasti muunnan suunnitelmaani spontaanisti ja otankin toisen junan aikomani sijan. Suuntaan Hanten talolle ohjaamaan sairastunutta ryhmän jäsentä sairaalaan. 

Onneksi itse sairastuin asuessani Tokyossa ja tiesin oikein hyvin kuinka tilanteessa toimitaan. Tämä nopeutti asioiden työskentelyä paljon enemmän - koska muistin muutamia seikkoja jotka voivat hidastaa käsittelyä. Pääsimme varmasti 2-3h nopeammin tässä tapauksessa. 

Sairaalan vieressä on yksi hyvä kohde jota kannattaa käydä vilkaisemassa - kun kerran sen juurelle eksyttiin. Tokyo Tower nousee komeasti 333 m korkeuteen valkopunaisena. Kieltämättä tästä tulee mieleen aika paljon Effel torni :D mutta mitäpä japanilaiset eivät haluaisi tehdä paremmin. 

Kävely matkalla takaisin junalle matkamme ohjautuu hieman ränsistyneen shinto temppelin poikki ja Shinjukun 100 yenin kauppaan. Tämä vasta ihmisiä innosti - kaikki tavarat ovat vain 100 yeniä......alle euron. Joitain tavaroita myydään paketeissa monta kappaletta - joitain yksittäin. Valikoimaan kuuluu asioita laidasta laitaan, kynästä miso kulhoon.

Juomme muutaman huurteisen Asahin Shinjukun ulkokahvilassa ja tuumamme matkaa ja kokemuksia. Sade loppui jo päivällä joten tämänkin onnistui kokea. Itselläni oli tällä kertaa lyhyt matka yöpaikalleni ystäväni luokse kun taas matkalaiset saivat kokeilla omaa suunnistustaitoa ilman opasta Hanten talolle.

Vihreää vehreyttä, sielun rauhaa ja ihmisten vilskettä

Heräilen uuteen aamuun. Olen intoa täynnä tulevasta päivästä. Tiedän mihin olen viemässä koulutusryhmää - meillä on tänään ns. "vapaapäivä" ja voimme tutustua Tokyoon ja sen nähtävyyksiin.

Matkustan tutun matkan vastaan koulutettavia. Poimittuani halukkaat ihmiset mukaan lähdemme matkaan takaisin keskustaan päin. Suuntana Harajuku ja Shibuya. 

Aamuisen varhain saavumme Meiji Jingun puusta tehdyille porteille jotka kohoavat puiden latvojen korkeudelle. Tunnen tuulen vireen poskillani ja mieleni täyttää kevyt valoinen tunnelma......tuntuu kuin kävelisin kotiin. Kehoni paino tuntuu kevenevän ja mieleni lepää rauhassa. Kävelemme rauhallisesti kivisoraisella polulla joka mutkittelee metsän keskellä. Kaupungin melut häviävät ympäriltä ja metsän seassa näkyy silloin tällöin japanilaiseen tyyliin rakennettuja taloja. Saavumme Meiji Jingun edustalle - Shinto pyhäkön joka on omistettu Meiji keisarille. Pyhäkön edessä on katettu vesilähde paikka jossa voimme puhdistaa itsemme niin henkisesti kuin fyysisesti ennen pyhäkköön astumista.

Satuimme olemaan onnellisesti hyvään aikaan alueella - sillä meneillään sattui olemaan kahdet japanilaiset häät. Saimme todistaa kahden parin sitoutumista toisilleen japanilaisen Shinto seremonian tapaan.

Opetin ryhmäläisille miten Shinto pyhäkössä voi kutsua ns. henkiä/jumaluuksia ja kuinka heille esitetään rukous tai pyyntö. Hyvin lyhyt ja ytimekäs seremonia muutamine taputuksine, kellon kilautuksine ja kummarruksine unohtamatta Goenin heittämistä eli viiden yenin heittämistä ritilikön läpi laariin. 

Lähdimme puhtain mielin Harajukun ostoskadulle ja asetin aikataulun johon mennessä olemme tapaamme kadun päässä - näin ihmiset saivat mennä shoppaamaan. Jatkoimme lopulta matkaamme Shibuyaan jossa teimme saman ostos kierroksen. Shibuyassa sijaitsee maailman vilkkain suojatie - kadun reunat täyttyvät ihmisistä muutamassa hetkessä ja kun tämä ihmismassa lähtee liikkeelle - saavat he kulkea rauhassa ristiin rastiin muodostaen sulavan liikkuvan kuvion.

Hanten Jyutaku ja Tokyo näkymää yöllä

Aamulla heräsin edelleen virkeänä vähäisistä yöunistani huolimatta. Ihmettelin itsekkin miten virkeä olinkaan.

Lähtiessäni hanten talolle koulutukseen, poikkesin Shinjukun metropolitan goverment office towerissa hakemassa karttoja - mutta sain vain yhden koska olin yksin. Tässäpä vinkki kaikille isoille ryhmille - kannattaa olla liikkeellä koko ryhmän kanssa. Tämä tosin ei haitannut koska ajattelin tuoda ryhmän tälle näköalapaikalle myöhemmin sinä päivänä.

Koulutuksessa kävimme läpi hanten talon tarkoitusta, kuinka se stimuloi kaikkia aisteja. Ihmisten alkuaikoina asuimme luolissa joissa huomasimme kuinka äänemme kimpoaa seinistä ja aloimme oppimaan kuinka kommunikoida toisten kanssa konsonattimaisilla naksahteluilla. Ajan kanssa mukaan on tullut myös vokaaleja ja pikku hiljaa kommunikointi on kehittynyt. Vanhin ihmisen fossiili on löytynyt Afrikan eteläisestä kärjestä luolasta  - voimme huomatakkin, että arfikan kielissä on konsonantti äänteitä jotka sopivat luolan kaikuviin seiniin.

Nykyään sokeatkin voivat alkaa hahmoittamaan ympäristöä konsonanttimaisella klik äänellä joka palautuu kaikuluotaimen tapaan takaisin äänen lähteeseen ympäristöstä. Näin aivot pystyvät erittelemään hienon hienoja aikaeroja ja hahmottaa ympäristöä paremmin.

Energeettisessä ajattelussa meidän jokaisen sisällä on oma salainen sävelemme. Miten se näkyykin länsimaisessa ajattelussa - voimme vain miettiä sitä jonkin aikaa. Idässä ajatellaan hyvin paljon enemmän symbolisesti verrattuna länsimaalaisiin ja näin syntyy väärinkäsityksiä ja joskus liian paljon harhaluuloja erilaisista asioista. 

Tarkastelimme Shindo-venytyksiä uudessa valossa ja miettien miten meridiaanit (en tarkoita aikavyöhyke meridiaaneja) ilmenevät maapallolla yleisesti ottaen.

Teimme taas elvyttäviä hoitotekniikoita ja aikaeroväsymys sai kyytiä hyvin :D koulutuksessa olevien ihmisten kasvot kuulsivat taasen kirkkaampina ja hyvivointisempina.

Koulutuksen jälkeen lähdimme ilta visiitille halukkaiden kanssa Shinjukussa olevaan Metropolitan Goverment Office pilvenpiirtäjille - josta saimme ihastella Tokyon yönäkymää. Tuhansia punaisia vilkkuvia valoja pimeydessä jotka kertovat kuinka korkealle rakennukset yltävä sekä muita valoja eri kohteista. Tokyo on kaunis kaupunki yönäkymänä.

Loppu illan vietin ystävien kanssa vaihtaen kuulumisia - edelleen sydämeni lauloi heidän näkemisestään.......niin pitkään aikaan en ollut heitä nähnyt ja tiesin, että seuraavaan kertaan tulee taas olemaan jonkin aikaa.

Silmälasien korjausta - puistoja ja temppeleitä

Perjantai....

Voiko aamua alottaa paremmin kuin aikaisella herätyksellä? Ehkä jonkun muun mielestä :) mutta olin täynnä intoa ja energiaa.....minkälainen päivä tänään muodostuu? Oppaana 10 hengelle.

Lähdin Shinjukusta Musashi Sakain asemalle ryhmää vastaan. Ihmiset olivat innostuneita tästä päivästä ja halusivat kovasti tietää, mitä me tänään näemme.

Yhdeltä ryhmän jäseneltä hajosi silmälasit jotka kaipasivat korjausta. Tuumailin missä päin Shinjuku on silmälasiliikkeitä. Ja päädyimme Takashima Timesqueer. Tosin ennenkuin tuo tavaratalo aukesi - istahdimme Star Bucks Coffeen terassille aamu kahville.

Silmälasit korjattua, suuntasimme JR-Yamanote linjalla Uenon asemalle. Kiertelimme Uenon puistoa ja tutustuimme museioihin ulkoapäin. Uenon temppeli alueet nostivat kauneudellaan ja voimallaan kyyneliä monelta seurueen jäseneltä. Käveltyämme puistossa ja ihasteltua temppeleitä, tuntien niiden tunnelman, päädyimme vahingon kautta ostoskäytävälle. Sen ruuhkainen tunnelma toi torin mieleen - katu jatkui todella pitkään eteenpäin.

Hetken vietettyämme kadulla, syötyä ananasta syömätikusta, matkamme jatkui toiselle temppeli alueelle Asakusaan. Alue on kuulu alakaupunki tyylistään. Monta katua on täynnä perinteisiä myyntikojuja. Voit löytää täältä melkein kaikkea Japanin perinteisiin liittyvää teestä kimonoon. 

Vietettyämme aikaa Uenon ja Asakusan alueella palasimme Hanten talolle ja teimme Shindo-hoitovaihtareita virkistäen toinen toisiamme. Pitkän kävelemisen jälkeen varvashoito elvytti hyvin ja virkisti mieltä.

Hyvästelin opastettavat henkilöt ja palasin Shinjukuun. Vietin muutaman ystävän kanssa aikaa vielä vaihtaen kuulumisia kunnes pääsin taas lepäämään ja valmistautumaan uuteen aamuun.

Ryhmä saapuu Nagoyaan

Torstai....

Kuulen kaukaisen äänen.....huriseva auto ajoi jossain kaukana. Tiedän, että aurinko on noussut eikä kelloni ole vielä herättänyt. Annan silmäni olla kiinni ja tulen tietoiseksi kehostani....kaikki aistini alkavat voimistumaan nopeasti ja ovat herkät. Olen täysin hereillä, tunnen pehmeän tyynyn pääni alla ja lämpö vaipan joka on muodostunut kehostani peitton alla olevaan ilmaan.

Huomaan kuinka hengitykseni nousee ja laskee vatsassa tasaisesti. Päätän katsoa kelloa.....vielä tunti ennen kuin puhelimeni tuttu herätysääni sois.....päätän nousta ylös. Huoneen ilma on kylmä ja se lähettää kylmiä väristyksiä tahtomattani kehossani ja ihoni nousee kylmille väreille.

Kävelen nopeasti kylpyhuoneeseen ja lasken vettä hetken, että se on lämmintä ennenkuin menen suihkun alle. Suloisen lämmin vesi virtaa rinnalleni ja annan veden virrata kasvoilleni. Kuinka autuas onkaan tunne lämpimästä vedestä.....se lähettää uuden väristyksen lävitseni nautinnosta.

Suihkun jälkeen puen ripeästi päälle ja avaan lonely planetin matkaoppaan ja tutkilen sitä. Pakkaan pienen laukun mukaani ja lähden shinkansella 10 hengen suomalaisryhmää vastaan Nagoyaan.

Saapuvien lentojen terminaalissa näen väsyneen ryhmän suomalaisia. Monella heistä silmät ovat punertavat matkan rasituksesta. Mieleeni nousee mielikuva minusta itsestäni saapuessani....en ainakaan kokenut lentoa niin raskaana, olenkohan tottunut lentämään.

Ihmiset ovat väsymyksestä huolimatta innoissaan. Suunnaton määrä uusia asioita ja kysymyksiä nousee mieleen. Vastailen kaikkeen parhaani mukaan, en kerkee kuulemaan kaikkia kysymyksiä, koska kerron vastausta edelliseen.

Junamatka menee minusta suhteellisen nopeasti. Japanissa olen tottunut siihen, että siirtyminen paikasta toiseen ottaa oman aikansa. Usein tuona aikana luen kirjaa tai rentoudun silmät kiinni keskittyen hengitykseen tai teen jonkin muun harjoituksen. Jos matkaat Japaniin, näetkin ihmisiä usein junassa silmät kiinni rentoutuen.....tai räpläämässä kännykkäänsä :)

Saavumme Tokyoon ja nopealla junan vaihdolla jatkamme lähijunalla mushashi sakain asemalle, josta vaihdamme vielä linja-autoon. Sydämeni on kevyt ilosta - näen kuinka ihmiset katselevat Japanin ihmeellistä maailmaa. 

Vihdoin saavumme Hanten talolle ja ihmiset saavat asettua tavaroiden kanssa. Aikataulu suunnitelmani oli hyvin tarkka. Saavuimme juuri siihen aikaan kuin olin ajatellut. Loppu päivä saakin olla toipumista matkaamisesta.

Palaan ystäväni luokse. Matkaan menee n. tunti. Ennen nukkumaan menoa käyn vielä huomisen päivän suunnitelman läpi. Olen iloinen siitä, että saan näyttää Tokyon nähtävyyksiä ihmisille.

matkan 1. koulutuspäivä

Tiistai....

Heräsin taas ajoissa virkeänä. Huomasin olevani innoissani ja jännittynyt tulevasta koulutuspäivästä. 

Olin kirjoittanut ystäväni avustuksella kirjeen Kuratomille. Yksi sivu japania.....miten voi ollakkaan niin vaikea kieli. Ehkä se avautuu ajan kanssa enemmän. Kanji merkit aina hiukan hakusessa.

Saavuin Shinjuku alueelle koulutuspaikalle. Tatamilla oli jo monet ihmiset harjoittelemassa hoitamista. Ihmiset olivat tulleet aikaisemmin ja harjoittelivat jo selän hoitamista tutussa asennossa.

Tulin mukaan hoitamiseen lennosta. Mikään ei voita kunnon selkähoitoa johon yhdistyy lopulta koko kehon hoito. Hoidon jälkeen oloni on taas rento ja kevyt. Tuntuu kuin ystäväni Hori olisi tomuttanut kaikki matkan aiheuttamat rasitukset pois harteilta ja selästäni.

Hoitamisen jälkeen syömme tatamilla pienen lounaan ja vaihdamme kuulumisia ja ryhmän tulosta Tokyoon. Otan täyden vastuun ryhmästä ja Kuratomi lupaa opettaa heille kaksi päivää olostamme Tokyossa.

Annan Kuratomille kirjeen. Hän avaa sen hyvin harkitusti ja lukee kirjeen tyynesti. Hän päättää lukemisen ja nyökkää hyväksyvästi ja kiitää kirjeestä.

Vaihdamme vaatteet ja poistumme koulutuspaikalta. Eroamme tienristeyksessä. Opettajani kiittää minua vielä toisen kerran kirjeestä.

Jatkan matkaani - hymyilen Shinjukun kadulla.....olen asunut täällä. Monet asiat ovat Japanissa samanlaisia kuin Suomessa mutta kuitenkin on niin erilaista.

Haikeita tunnelmia Tokyossa

Maanantai....

Herään aikaisin pirteänä. Kello on 6:30 ja tiedän sen soivan puolentunnin päästä. En kuitenkaan saa nukuttua enään joten nousen ylös. 

Ystäväni herää myös kohta. Hänellä on työpäivä. Ajatus saa minut muistamaan kuinka paljon täällä tehdäänkään työtä. Aloitetaan aikasin ja lopetetaan todella myöhään. Ihan uskomatonta.

Tiedän, että vietän tämän päivän yksin. Lähden vaeltamaan Tokyon keskusalueelle mistä löytyy keisarillinen puutarha. Saapuessani paikalle hyvin haikea tunnetila täyttää sydämeni....tähän paikkaa liittyy niin paljon iloisia muistoja - tunne skaala on taas hyvin vahva, haikea ja iloinen samaan aikaan. Hymyilen ja kävelen kaduilla.

Seuraan kuinka pukumiehet ja -naiset kävelevät määrätietoisesti hoitaen työasioita. Pilvenpiirtäjät nousee korkealle taivaalle. Näen taivaan kuvan heijastuvan ikkunoista. Kaduilla ei juuri liiku autoja mutta ihmisiä on senkin edestä.

Jatkan matkaani muutaman metropysäkin verran turisti-infotoimistoon ja haen karttoja itselleni ja ryhmälle. Kyselen samalla onko mitään erikoisia tapahtumia tulossa kahden viikon sisällä. Turisti opas neuvoo innokkaana puhuen englantia voimakkaalla japanin aksentilla.

Tässä on siis vinkkejä ihmisille Japaniin tullessa. Menkää mahdollisimman nopeasti turisti-infopisteeseen ja kysykää mitä on tulossa. Saatte aimon annoksen tietoa kaikesta alueella tapahtuvasta. Voitte myös saada tietoa paljon erityisesti teitä kiinnostavista asioista.

Matkasin takaisin ystäväni kotiin kirjoittamaan ja suunnittelemaan ryhmän matkaa.

seuraava päivä uudelleen saapumisesta

Sunnuntai.....

Nukuin rauhassa todella pitkälle päivään. Aikaeron rasitusta ei tunnu ja vietän ystäväni Shingon kanssa päivän katsellen Animea ja vaihdamme kuulumisia.

Illan lähetyessä otan tavarani mukaan ja siirryn toisen ystäväni luokse käymään. Miten voi olla niin mukava nähdä joitain ihmisiä pitkästä aikaa?

On mukava laskeutua Japanin matkaan rauhassa. Tiedän, että kohta minulla on paljon työtä 10 henkilön saapuessa Nagoyaan. Heidät täytyy hakea Tokyoon ja toimia heille oppaana ja osittain tulkkinakin.

Ennen sitä, täytyy minun vielä nähdä Kuratomi ja käydä läpi ryhmään liittyvät asiat. Samoin on paljon asioita jotka kaipaa selvennystä.

Japanissa Nippon ni

Onpa taasen kiva olla kotoisassa tokyossa. Shinjukun kaduilla kävellessä tulee haikea mieli, joka koskettaa syvältä, ajasta jonka oon asunut kyseisellä alueella. Syödä lämpimän höyryävää Soba nuudelia korokken ja tuoreen merilevän kanssa tutussa vakio paikassa....sakanasan suomeksi Herra Kala.

Meiji jingu on kuin vanha ystävä.....vihreä lehto joka sulkee sisäänsä shinto pyhäkön. Lehdon kivisillä suurilla poluilla astellessa mielen täyttää rauhallisuus ja levollisuus.

Iloisin mielin voi suunnata Shibuyan ihmis vilskeeseen jonkalaista Suomessa ei löydy.....kävellä Harajukun ostoskaduilla ja Omodesandolla Pradan timantilta näyttävän lasisen liikerakennuksen ja muiden high fashion liikkeiden kujalla ihastelleen uusinta uutta hiukan suuremmassa mittakaavassa kuin missään muualla.

Tokyon keskusalueella on mukava kävellä taivaan hipojien eli pilvenpiirtäjien juurella, ohittaa keisarillinen puutarha malttaen mielensä mennä sinne koska olen menossa sinne toisena päivänä.

Osallistua taas Shindo Koulutuspäivään tuntien kuinka japanilainen Shindo hoito huuhtelee väsyneitä hartioita, elvyttää selkää, virkistäen mieltä ja kehoa pitkän lentojen ja matkatavaroiden kantamisen jälkeen.

Tavata uusia ystäviä.....Dex uusi ystävyys joka on mielenkiintoinen tuttavuus. Kokea jotain aivan uutta hänen kanssaan......onko mahdollista etten käynyt izagayassa ollessa Japanissa 5 kk.......ainakaan tämän laatuisessa. Laskeutua tummia puurappusia alas joiden syvennetyissä reunoissa on valkoisia kiviä, riisun kenkäni alkaalle tullessani....paikka on maan alla eikä tänne kuulu mikään kaupungin melu. Laitamme kengät niille tarkoitettuihin lokeroihin. Lokerot lukkiutuvat kun nostan puisen laatta avaimen lukosta. meidät saatetaan pieneen lokeromaiseen huoneeseen jota suojaa puinen liuku ovi. Tatami lattialla on kaksi tyynyä ja pieni pöytä. Tilaamme syötävää ja juotavaa ja nautimme illasta kahdestaan rauhaisassa hyvin japanilaisessa ilmapiirissä.

lisää japanin matkasta myöhemmin............

Saapuminen Japaniin, Nagoyaan

Lauantai....

Siitä on pitkä aika kun olin viimeksi Japanissa. Sekavia tunteita herää sisälläni. Huomaan, että olen kaivannut tätä ihmeellisen ja omaperäisen saaren maailmaa. Surua viime lähdöstäni kertoo haikeuttaan kaipuun rinnalla....huomaan hymyileväni onnen tunteesta.

Näen tummat, ruokomaiset hiukset. Kuulen japaninkielen rytmikkään ja iloisen sävyn. Ilman kosteus läpäisee sieraimeni ja Japanin tuoksu, meren läheinen tunnelma hyökyy kaikkialla. Mieleni on kirkkaampi ja huomaan olevani innoissani.

Tiedän, että minun täytyy päästä Nagoyasta Tokyoon. Chubun lentoasema ei ole tuttu ennestään - ja lähden uudelle seikkailulle.

Päädyn paikallisjunalla Nagoyan asemalle. Löydän vaivattomasti turisti-infopisteen jossa vaihdan Rail-lippuni. Seuraavan luotijuna eli shinkansen lähtee kohta Tokyoon, jossa odottaa ystäväni.

Saavun tuttuun Tokyoon. Kaikki on niin helppoa ja sujuvaa. Näen ystäväni ja menemme hänen luokseen. Lepään hetken Futonilla ja menemme tapaamaan monia ystäviäni. Kaikkia on niin mukava nähdä.

Viisautta vai Älykkyyttä?

Keskustelua ystäväisen kanssa - mitä on viisaus ja mikä on älykkyys. Onko niillä eroa? minkälaista?

Asiasta voisi kirjoittaa pidemminkin - mutta tässä tiivistetysti

Mitä on viisaus?

Itse näen viisauden ihmisessä ominaisuutena joka on intuitiivista ja lempeää. Viisaat päätökset kantavat pitkälle ja tuovat hedelmää.

Mitä on älykkyys?

Älykkyyden näen kykynä oppia asioita, yhdistellä niitä ja muodostaa niistä uusia kokonaisuuksia.

Muutto Uuteen kotiin Helsinkiin

Kovan etsinnän ja vaivan myötä löysin uuden kodin itselleni Helsingin Töölöstä - Nordenskiöldinkadulta.

Laatikoita purkaessa aika sujuu mukavan rattoisasti.

Internet on weilhoiltu hetkessä paikoilleen ja voin jatkaa rauhassa omasta kodista Blogini kirjoittamista - lisäillen vieläpä kuviakin :)

Joten käännetään sivua...katsotaan mitä Suomesta löytyy

Paluu Suomeen Japanista

Palasin käytännön asioiden vuoksi Japanista 10.9.07. Olen järjestellyt asioitani, joten en ole ehtinyt teille tänne kirjottelemaan - korjataan tämä koreasti hetken kuluttua.

Kirjoitan vielä loppu ajan kuulumisista Japanissa jonka jälkeen alan kirjoittamaan kuulumisiani Suomesta :)

Tällä hetkellä asun Helsingissä ja pääasiallisesti olen täällä - tulen pitämään koulutus- ja hoitopäiviä muualla Suomessa myös.

Alustavasti on sovittu uusi Japanin matka maaliskuulle - sitä odotellessa :)

Skyy - matka avaruutteen

Opi tähtitiedettä ja lähde matkalle avaruuteen :)

http://earth.google.comhttp://earth.google.com

Sade eli siivous päivä

Teinpä tänään oikein suursiivouksen pieneen boxiini.

Miten voi tuntuakkin aina niin hyvälle siivoomisen jälkeen. Olo on selkeämpi ja kirkkaampi. Ajatukset on järjestyksessä ja on hyvä olla.

Kynttilöiden valossa nyt - kirjottelen kiitos kortteja japanilaisille perheille jotka olivat vieraanvaraisia ja tarjosivat yöpaikan sekä uskomattomia kokemuksia Kyushulla, Hiroshimassa, Yokohamassa ja Sapporossa. Laitan heille Muumi tikkareita lahjaksi mukaan :) Kiitos niistä Indigotar.

Suitsukkeen tuoksu täytää sieraimeni ja buddhalaisen munkkien laulu täyttää pienen pesäni. Olo on mahtava ja rauhallinen. Annan mieleni levätä ja tässä.

Aikido jää tältä päivältä väliin kun on ensimmäinen todella terve päivä flunssan jälkeen. Annetaan kehon levätä ja kerätä voimaa.

Raulin Nimipäivä

Tulipa tuosta mieleen ettei Japanissa pahemmin nimipäiviä vietetä....tietääkseni. Otapa asiasta selkoa täkäläiseltä kulttuurilta, mutta en koskaan siitä ole kuullut että se heidän tapaansa kuuluu.

No mutta tänään on Raulin nimipäivät ja vietin itseni kanssa nimpparit juoden teetä ja haukkasin pikkusen sellasta hassua kakkua.

Rauli nimestä:

Nimi on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Radulfr, Muinaisenglanniksi Radwulf jotka tarkoittavat "neuvokas susi"

Japaniksi susi on "Ookami" eli hyvä villieläin. Kekseliäs on "Hatsumeino" eli hatsu=paljastaa, avata, kuvata, tapahtua, mei= kirkas, no= omistusmuotoa ilmaiseva pääte eli genetiivi. Siitä sitten jokainen voi käyttää mielikuvitusta kun yhdistetään nuo kolme sanaa kekseliääksi/neuvokkaaksi.

Sutta pidetään tiennäyttäjänä ja opettajana. Se symbolisoi villiä, vapautta, kauneutta ja erämaata silti se on samalla laumaeläin, jolla on valtavan iso reviiri. Susi on toiseksi laajimmalle levitynnyt nisäkäs maalla ihmisen jälkeen. Sen takia ihmiset onkin tappanut monia susi lajeja sukupuuttoon (esim. Japanista 2 susi lajia kadonnut) Monia on vielä uhan alaisena mutta Venäjän siperiasta sikiää susia vielä niin paljon, että niitä tapetaan saman verran vuosittain mikä on niiden kanta muualla maailmassa.

- Kiitos kaikille onnitteluista -

Raulin syntymäpäivä

Hyvää 24 w syntymäpäivää Rauli

Hauskaa oli - Kamakuran rannalla, grillatessa itseä paahteessa ja uidessa lämpimässä meri vedessä....ehkä muutaman voltinkin heitin märällä hiekalla jota aallot huuhtoi ja tepastelin käsilläni. Ystävinä oli mukana Hiroo, Rikard, Sayuri, Hide ja Michael.

Uimahousutkin vaihdoin kätevästi todella innovatiiviesti käyttäen apuna pyyhemekkoa.

Nousuvesi kohotti kauniisti rantaviivaa päivän mittaan melkeinpä istumapaikallemme, joten olimmekin yllättäen kirjaimellisesti meren tuntumassa.

Leikimme yhdessä vedessä ja hiekalla. Tuntui äärimmäisen hyvälle ja rentouttavalle. Saimme nauraa ja nauttia.

Iltapäivällä hyppäsimme vihreään vaunuun (ensimmäinen luokka) shonan shinjuku linjaan ja pääsimme suhteellisen nopeasti takaisin Shinjukuun (n. tunti)

Opiskelin japanilaisen tuttavan kanssa japanin politiikkaa, historiaa sekä kieltä parisen tuntia jonka jälkeen suuntasin takaisin ystävieni pariin juhlistamaan illalla syntymäpäivääni.

Join muutaman smirre ice:n jotka ystäväni iloisesti tarjosivat. Illan vietto oli mahtavaa advocates baarissa ja paikalla oli jopa vähä puheisia mies tanssioita.

Oltuani advocatesissa menimme hetkeksi usagiin jossa kuuntelimme rentouttavaa jazz musiikkia ja join lasin punaviiniä. Jazzin jälkeen pistettiin oma lantio heilumaan arty fartyssa jossa sitten tulikin jo hiukan paha olo tupakan savusta ja muutaman smirren ansioista - joten päätin siirtyä omaan pesään haaveilemaan kukkalähetyksestä.

Tänään Heräsin kukkalähetykseen, ihana punainen ruusu - Kiitos siitä rakkaalle, olen otettu.
Kiitos kaikille onnitteluista.

Ihon väri tänään näyttää paljon ruskeammalta, joten eikuin uudestaan vain rannalle ja uimaan. Loistavaa ja hauskaa. Onnistuin tavoitteessa saada broileri kintuilleni hiukan väriä. Täytyy sanoa, että aika hikoiluttavaa puuhaa saada se aikaan. Hyvin saa ainakin valoravintoa ;)

Kuratomi Suomessa

Kuratomi ja Hori ovat tulossa Suomeen. Tänään lähtee lento Japanista n. Klo 11

Ottakaa heidät vastaan siellä

Sensei Kazuko Kuratomin
vierailuohjelma
25.8.-20.9. 2007
Akita Masaru 22.8.-21.9.

Helsinki Nervanderinkatu 10, Createn tilat
26.8	klo 10-15	vanhat Jomonkurssilaiset 100Eur. Tuula Styrman hoitaa jomonin ilmoittautumiset ja laskutuksen. +358-(0)505489717, puhelin ja fax 09- 677406 tuula@create.fi
Viro
27.8.-5.9.
4.-5.9.		Kadrin ja Helin workshop
Jyväskylä Lisätiedot ja ilmoittautumiset sirkka.liiasheikkinen@gmail.com, 050-3817440
7.9.	klo 18-20	Jomonilta
8.9.		Sensein workshop rentoutusohjaajat
9.9.		Sensein workshop syve ja kouluttajat
Helsinki Nervanderinkatu 10, Createn tilat Ilmoittautumiset satu.poikonen@helsinki.fi ja arja.forsstrom@elisanet.fi
12.9.	klo 17-19	Kaikille avoin shindoilta 40Eur
13.9.	klo 17-20.30	Aloittava kouluttajakurssi 60Eur. Myös valmiille kouluttajille 40Eur.
14.9.	klo 16-20	Sensei special: valmiit rentoutusohjaajat ja syvekurssilaiset
15.-16.9.	klo 10-15	Jomonkurssin aloitus, kumpikin päivä. 100Eur/pv, kertaajat 40Eur
17.9.	klo 10-13	Sensein Special Workshop(SSW), erityisaiheita vastaavat kouluttajat
	klo 15-19	SSW valmiit kouluttajat 80Eur
18.9.	klo 15-19	SSW valmiit kouluttajat 80Eur. Kaksi päivää 150Eur.

Workshopien hinnat:
2h 40Eur, 3h 60Eur/55Eur, 5h 100Eur/90Eur

Vaikeus

Joku on joskus sanonut näin:

Spinoza "etiikkansa" lopussa

"Jos tänne johtavaksi osoittamani tie näyttää äärimmäisen vaikealta on se kuitenkin löydettävissä. Ja todellakin: sellaisen joka löydetään niin harvoin, tuleekin olla vaikea. Sillä kuinka olisi mahdollista, että jos parannus olisi helposti tavoitettavissa ja löydettävissä suuritta ponnistuksitta, lähes kaikki jättävät sen huomaamatta? Mutta kaikki ylevä on yhtä vaikeaa kuin harvinaistakin."

Tässä on paljon sisältöä ja tätä voi soveltaa moneen tilanteeseen.

- Työssään
- Harrastuksessaan
- Parisuhteessa
- Muissa ihmissuhteissa
- Itsensä kanssa
- Sairaudesta parantumiessa
- ja monissa muissa tilanteissa

Elämän opiskelija joka intohimoisesti pyrkii päämääräänsä, kokee "tuskaa" ja "ponnistelua" mutta hän nauttii matkasta eikä "tuska" ole tuskaa ja "ponnistelu" ponnistelua. Joku toinen voi ihmettellä vieressä ja kauhistella, ettei ikinä haluaisi tuollaista rääkkiä. Hänelle se olisi ehkä sitä, sille joka pyrkii päämäärään se on antoisaa.

Kuinka voisimme kasvaa ilman "tuskaa" ja "ponnistelua" - jos meillä on päämäärä, voimme nauttia tästä matkasta, "tuskasta" ilman tuskaa ja "ponnistelusta" ilman ponnistelua. Ilman päämäärää näemme vain tuskan ja ponnistelun eikä sellaisen tekeminen ole vaivan arvoista.....koska emme tiedä mitä saavuttaisimme tuon tien kulkemisesta.

Kuitenkaan pelkkään päämäärään ei ole hyvä kiinnittyä vaan enemmänkin keskittyä oikeaan suuntaan menemiselle. Liika päämäärään kiinnittyminen voi lannistaa sekä sulkea silmiämme mahdollisuuksilta.

Kaikki jotka ovat harjoitelleet jotain ovat varmasti samaa mieltä kanssani. Ei olympia tasolle päästä ilman harjoittelemista, tai edes muuten hyvälle tasolle. Mielen rauhaa ja tasapainoa ei saavuteta ilman harjoittelemista ja työtä itsensä kanssa.

Tomaatti testi

Sain inspiraation tutkija Masaru Emoton kirjoista, "veteen kätketyt viestit" ja "veden salainen elämä", kokeilla miten sanani ja tunteeni vaikuttavat tomaattiin. Leikkasin puolikkaasta tomatista neljä viipaletta, jotka laitoin pieniin minigrip pusseihin. Säilytin tomaatteja jääkaapissa samalla tasolla.

Tomaatit 2.8.2007

Ensimmäiselle tomaatin päättää jättää huomioimatta

Toiselle tuntien ja tarkoittaen mitä sanon: "Vihaan sinua, Kuole"

Kolmannelle tuntien ja tarkoittaen mitä sanon: "Rakastan sinua, Kiitos"
Neljännen siunasin sanoen: "valo ravitse ja pidä tätä elämää yllä, rakkaus ja kiitollisuus"

Tein näin tomaateille joka päivä aloittaen 2.8.2007 ja kunnes lopetin testin 8.8.2007 joka on viikko. Tämän aikana huomasin jo tomaattien reagoivan eritavoin.

Se tomaatti jonka jätin huomiomatta, oli rakenteeltaan pehmeä eikä enään säilyttänyt muotoaan ja oli muussia minigrip pussissa.

Toinen jolle sanoin: "vihaan sinua, kuole" menetti myös muotonsa mutta oli rakenteeltaan hiukan koveepi kuin ensimmäinen, ilman huomioo jäänyt tomatti. Tässä tomaatissa oli kuitenkin hometta.

Ihmeellistä oli, että kolmas tomaatti jolle sanoin: "Rakastan sinua, kiitos" menetti vähän rakenteen kovuudestaan eikä hajoittanut muotoaan. Hiukan nestettä valui ulos tomaatin, mutta muuten tomaatti voi hyvin.

Neljäs tomaatti jonka siunasin valolla piti rakenteensa kaikkein kovinpana, melkein kuin juuri leikattu, vaikka siitä valuikin nestettä enemmän pussiin kuin kolmannesta.

Tomaatit 8.8.2007

Kannattaa kokeilla itse kotona. Voitte käyttää mitä tahansa ruoka-ainetta. Muistakaa kuitenkin pitää olosuhteet samanlaisina kaikille. Riisillä testiä tehtäessä (keitetty) Emoton mukaan tapahtuu erikoisia asioita. Teen riisi kokeen ja laitan asiasta vielä enemmän tietoa kun saan sen valmiiksi.

eX-Girl keikka ja Cokon laulu

Sain syntymäpäivälahjakseni lipun Kuratomilta eX-Girl keikalle kokemaan Japanilaista keikkailua ja samalla näkemään Chiekon (Coko on hänen ns. esiintyjä nimi) esityksen sekä Kirilolan esityksen eX-Girl bandin muodossa. Kirilola on Shindo hoitaja ja laulaja.

Alku päiväni meni koulutuksessa sekä tehdessä Sensein (opettajan) kanssa vaihtohoidon ennen keikalle menoa.

Esiintymispaikka oli aivan Shinjukun lähellä eikä matkaan mennyt kauaa. Käsimme ennen keikkaa syömässä viereisessä ravintolassa ja törmäsimme Kirilolaan. Hän oli ravintolassa keskittymässä esitykseensä, olemassa yksin ja saamassa tunnelmaa esitykseen.

Kuratomin kanssa lounaalla

Me satuimme tulemaan paikalle, mutta emme kuulema häirinnet häntä. Emmepä kauheasti pienentä keskustelua enempää häntä häiritty vaan annoimme hänelle sen rauhan jota hän kaipasi.

Paikan nimi oli The DOORS live bar ja se sijaitsi maan alla. Ensimmäisenä esiintyjänä oli vihreään mekkoon pukeutunut nainen ja kitara solisti vieressä. He olivat hyviä ja esittivät muutaman laulun. Tämän jälkeen lavalle tuli koomikko joka esitti oikein räväkkään ja mukavan esityksen erilaisia vitsejä jotka minäkin ymmärsin oikein hyvin.

Koomikko

Koomikon jälkeen seuraavana vuorossa oli Coko Eli Chieko tuli lavalle. Chieko oli pukeutunut rennosti farkkuihin ja valkoiseen toppiin sekä punaiseen lippalakkiin. Tiesin jo että hän esittäisi hiukan räpähtävän biisin joka on todella rento.

Kaunis aloitus joka lähti hyvin liikkeelle

Sitten otettiin mikki käteen ja lippis lenti veke

Sitten vuorostaan esiintyi hiukan pidempää Pegasus niminen poika bandi joka oli rock henkinen ja samalla kuitenkin pukeutunut söpösti japanilaiseen tapaan. Laulaja sai yleisön hyvin mukaan esitykseen. Lopuksi hän huutokauppasi tuotteita joitka meni hyvin kaikille kaupaksi.

Pegasuksen kaveri

Viimeisenä lavalle tuli eX-Girl bandi ja he räjäyttivät paikan rockilla johon sekottui erikoista luonnon ja futuriikan ääniä. Heillä oli lavalla esillä sammakoita joka paikassa sekä heidän takanaan oli iso sammakko kuningas täyttäen takaseinän.

Esityksen lopuksi juttelimme esiintyjien kanssa ja vietimme hetken aikaa heidän kaikkinen kanssa kunnes aloimme lähtemään pois.

Törmäsin lopuksi vielä Sampo nimiseen suomalaiseen joka oli yllätys minulle. Sampo on lomalla Japanissa vielä pari viikkoa. Hän suhautti shinkansella (luotijunalla) Kiotosta katsomaan keikkaa ja tajusi keikka paikalla, että esitys menee niin myöhäiseksi ja Shinkanse ei kulje takaisin Tokyosta Kiotoon. Tarjosin hänelle yö paikan ettei hänen tarvitse mennä kahvilaan muutaman tunnin takia tai ottaa hotellia.

Aamulla hän lähti aikaisin Shinkansella Kiotoon ja luultavasti tulee vielä tapaamaan Kuratomi Senseitä (opettajaa) myöhemmin tällä viikolla.

Laulu harjoitukset Chiekon kanssa studiolla

NOAH Sound studio Kichijojissa

Chieko laulaa huomenna :) ensimmäistä kertaa elämässä livenä yleisölle. Ennen studiolle menoa kävimme kenkä ostoksilla. Chieko tarvitse esitykseen hyvät kengät. Päädyimme ostamaan molemmat myös mukavat ja vuorelliset syksy/talvikengät.

Olin tukemassa häntä ja antamassa mielipiteitäni hänelle kun hän harjoitteli vielä esiintymistä.
Meillä oli todella hauskaa ja iloista harjoitella 3 tuntia studiolla. Chieko vielä teki viimehetken silauksia ja harjotitteli vaikeaa kohtaa kappaleen sanoituksessa.

Chieko harjoittelemassa laulua

Kokeilin itsekkin laulaa hiukan. Oli se ihan kivaa. Koitamme vielä päästä karaokeen Chiekon kanssa yhdessä ennenkuin hän lähtee pois. Japanilainen karaoke on aivan erilainen mitä on suomessa. Sitä varten on ns. Karaoke rakennuksia josta vuokrataan huone ja siellä lauletaan.

Kirilola käy myös NOAH sound studiolla laulamassa ja harjoittelemassa. Kirilola on siis Shindo hoitaja ja hän on jopa käynyt esiintymässä viimekuussa Norjassa ja Ruotsissa. Hän on tulossa myös luultavasti lokakuussa Suomeen jos kaikki järjestyvät hyvin.

Huomenna on hänen esitys ja odotan sitä innolla. Haluan olla eturivissä koska Chieko pyysi minua olemaan siellä ja antamaan hänelle rohkeutta lisää.

Lauluharjoitusten jälkeen kävimme syömässä vietnamilaisessa ravintolassa raakaa kevät käärylettä Nama Haru Magi:a.

Rauli tekee nama haru magi:a käärylettä

Chieko syö paistettua harumagi:a

Jo unisena Junailin takaisin Kichijojista Shinjukuun asunnolleni nukkumaan. Päivä oli pitkä ja antoisa, hyvän mielen täyttämä.

Taiko rummut

Chieko pyysi minua osallistumaan hänen kanssan tänään Taiko rumpu harjoituksiin. Suostuin tähän oivalliseen tarjoukseen jolloin voin kokea jotain todella japanilaista kulttuuria.

Tapasimme aamulla Shibuyassa, kävimme kaupoissa ostamassa musiikkia Chiekon tulevaan esitykseen joka on tiistaina. Hän laulaa kappaleen musiikki tapahtumassa. Odotan sitä todella innolla.

Shibuyan maailman ruuhkaisin suojatie, rauhalliseen aikaan

Söimme jäätelöä ja Chiekolla oli hiukan vaikeuksia sen kanssa puraistuaan vohvelia niin, että sulanut jäätelö valui kadulle. Tämä näky oli söpö :)

Chieko taistelee jäätelön kanssa vai harjoitteleeko hän laulamista?

Matkasimme pitkän matkan Tokyosta toiseen perfektuuraan Hannoo kaupunkiin. Hannoon asemalta meidät poimi autolla Chiekon ystävä, jotta pääsemme Chiekon vanhalle koululle.
Hän on käynyt Rudolf Steiner koulun, niinkuin minäkin ja se tuntui todella yhdistävälle asialle. Koulun koko oli toisenlaista luokkaa kuin Jyväskylän Rudolf Steiner koulu, mutta sellaista on Japanissa väestön vuoksi, ihmisiä on sen verta enemmän kuin Suomessa.

Hannoon asema

Oli todella mielenkiintoista tutustua Chiekon historiaan hänen itsensä kertomana ja vielä nähdä nämä paikat missä hän on viettänyt lapsuutta ja nuoruuttaan.

Kuulin rumpujen jylisevää ääntä yhden koulu rakennuksen sisältä. Kun astuimme sisälle liikunta saliin jossa taiko rummut olivat, sain vastaan ottaa niiden voiman täydellä mitalla.

Monen rummun takoessa tahtiaan ilmaan, pyyhkiytyi kaikki muut asiat mielestäni pois. Olin astunut shamanistiseen maailmaan, johon rytmikäs melodia vei minut mukanaan, syvälle mutta kuitenkin kirkkaasti läsnäolleen.

Liikuntasalissa oli iso ryhmä harjoittelemassa tulevaa matsuria varten. Ihmisiä oli matkannut pitkältä matkalta tänne harjoittelemaan yhdessä. Sain tutustua japanilaiseen esiintymisiin sekä näihin taiko rumpuihin.


Tämä mies tanssi kahden neliskulmaisen levyn kanssa. Ne eivät tipahtaneet hänen käsistään kertaakaan vaikka hän kävi makuulaan maassa ja teki umekin eli pyörähti maan kautta takaisin seisomaan. Samaan aikaan taiko rummulla annettiin tahtia esitykselle.

Sain kokea ja nähdä uskomattoman kauniin viuhka tanssin jossa tunteita tuotiin esille voimakkaasti. Tanssin nimi on Oikembai. Sen vakavuus kosketti minua syvältä ja sai minut keskittymään jokaiseen viuhkan terävään liikkeeseen tarkasti. Tämä esitys sai minut sanattomaksi.

Taiko on japanilainen rumpu jota käytetään matsureiden aikana. Matsurit ovat siis japanilaisia juhlia joita on ympäri vuoden.

Näiden rumpujen koko vaihtelee pienestä valtavan kokoisiin. Ääni vaihtelee rumpujen mukaan sekä hiukan tapa miten rumpua soitetaan.

Pienempiä taiko rumpuja

Iso taiko rumpu

Itse pääsin kokeilemaan valtavan kokoista Taiko rumpua yhdessä Chiekon kanssa. Tämän valtavan rummun soittaminen ei ole ihan kevyttä puuhaa koska sen soittamisessa käytetään koko kehoa.

Aluksi harjoittelin perusrytmiä sekä lyömäkapuloiden käyttöä. Harjoittelin vain isolla rummulla johon käytetään koko kehon voimaa sen soittamisessa, melkein kuin tanssisi rummulle.

Seuraavaksi harjoittelin jo ihan kappaletta, joka olikin jo vaikeampaa. Aluksi kuivaharjoitteluna ilman rumpua kehon käyttöä ja soittikapuloiden liikuttamista oikein sekä rytmin hakemista.
Kun sain haltuun kutakuinkin tuon kappaleen, kokeilimme sitä rumpuun.

Kokemus oli mahtava. Joka kerta kun lyömä kapula osui rumpuun, tunsin kuinka ääni aalto lähti pallomaisesti laajentuen koko liikuntasaliin. Sitä seurasi toinen kumaus ja toinen ja toinen. Sain muodostettua rytmin ja pääsin mukaan siihen. Olotila oli mahtava. Aivan kuin en haluaisi lopettaa koko rummuttamista.

Rauli harjoittelee ensimmäistä kappaletta taiko rummulla

Chieko näyttää mallia miten taikoa soitetaan

Voitte käydä kuuntelemassa rytmiä ja näkemässä Taiko rummusta. Harjoittelimme samaa rytmiä mikä alkaa tässä linkissä olevassa esityksessa kun esitys on mennyt 1:26 min.

TAIKO ESITYS

Rumpu harjoituksien jälkeen menimme vielä käymään kaakao kupposella Chiekon kouluajan vakio kahvilassa.

Kuvassa, Chieko, Rauli, Kahvilan omistaja ja Chiekon ystävä

Veden viesti ja salattu elämä

Luin Masaru Emoton suomennetut kirjat "veteen kätketyt viestit" sekä "veden salainen elämä".
Nämä kirjat inspiroivat minua ja vahvistivat asioita, joita osalta opiskelen ja teen työkseni. Lukemani inspiroi minua myös syvemmin mietiskelemään veden olemusta ja sen toimintaa.

Yleisesti ihmiset käsittävät, että maapallolla on tietty määrä vettä. Mutta on varmistunut, että maapallolle saapuu jatkuvasti uutta vettä avaruudesta jään muodossa. Jää meteoriitit sulavat ilmakehään ja näin uutta vettä on tullut ilmakehäämme, joka sataa vetenä alas. Asiasta heräsi ajatus, että poistuuko jotenkin maapallostamme vettä? Tästä tuli mielikuva soluhengityksestä. Maapallomme on kuin solu, joka hengittää erilaisia värähtelyitä ja aineita itseensä ja itsestä ulos, niinkuin meidänkin solumme tekevät.

En syvenny nyt siihen tarkemmin miten Masaru Emoto on tutkinut vettä, kerron vain pääasioita. Hän on oivaltanut keinon, jolla voidaan nähdä, että vesi kopioi itseensä ympäristöstä tietoa. Vesi pystyy tallentamaan itseensä kaiken. Sille puhutut sanat, soitetun musiikin, tunteet, ympäristön vaikutuksen jne.

Masaru Emoto oivalsi kun Vesi jäädytetään ja sen jälkeen sitä tarkastellaan -5 asteen lämpötilassa, nähdään siinä kiderakenteita. Nämä kiderakenteet muuttuvat erilaisista ärsykkeisiin kuten tunteet, sanat, musiikki jne.

On asioita jotka hajoittavat kiderakenteet ja vievät vedeltä kyvyn luoda kiteitä. On myös asioita, jotka palauttavat vedelle sen kyvyn muodostaa kide rakenteita, kauniita sellaisia. Erilaiset asiat saavat erilaisia kiderakenteita aikaiseksi.

Tämä on mielenkiitoista, koska suurin osa kaikesta sisältää maailmassa vettä. Ihminen on keskimäärin 70 % vettä, juuri syntyessään 90 % ja vanhetessaan prosentti pienenee.

Kuvitelkaa kuinka pitkän matkan meidän kehomme vesi on kulkenut. Sen näkee dna:sta johon on tallentunut kaikki tieto perintotekijöistä. On myös toinen asia joka koskettaa meitä. Juomme vettä, uimme siinä, hengitämme vettä ilmasta sisäämme. Toisaalta meistä poistuu vettä mm. hikoilun, virtsan ja hengityksen kautta. Meidän lävitse siis kulkee suunnaton määrä vettä elämämme aikana jatkuvasti ja saamme sen tiedon itsellemme ja lähetämme tietoa itsestämme.

Koska kaikki ympäristössä vaikuttavat veden kiderakenteeseen, myös se mille olemme altistuneet saavat meidän oman kiderakenteen muuttumaan.

Me myös itse vaikutamme veden laatuun tai rakenteeseen omilla ajatuksillamme, tunteillamme, sanoillamme ja toiminnoillamme. Mutta myös ympäristö vaikuttaa meihin.

Herää kysymys, että missä määrin haluamme tuon ympäristön vaikuttavan meihin ja voimmeko me itse tehdä asialle jotain? Vastaus on yläpuolella, omien tunteisen, ajatuksien, sanojen ja toimintojemme valitseminen.

Masaru Emoto huomasi että kaksi asiaa vaikuttavat veteen hyvin voimakkaasti eheyttävästi sekä suojaavasti. Ne olivat Rakkauden ja Kiitollisuuden tunteet. Niiden suhteen tulisi olla 1 osa rakkautta ja 2 osaa kiitollisuutta :) näin on elämän elixiirin cocktail valmis.

Vesi jolle sanottiin "sinä typerys" menetti kide rakenteen. Vesi jolle sanottiin "Kiitos" muodosti kauniita ja selkeitä kiteitä. Kun nämä yhdistettiin yhdeksi testiksi huomattiin, että vesi jolle oltiin sanottu "kiitos" sai resistanssia, vastustuskykyä "sinä typerys" vaikutteelle, eikä vesi menettänyt täydellisesti kide rakennetta. Kide rakenne kuitenkin hajosi hiukan, mutta sen näki kuitenkin selkeästi.

Tämä siis osoittaa sen, että täydellistä resistanssia ei kiitoksellakaan saa, mutta se eheyttää ja rakentaa. Joten Kiitollisuuden ja Rakkauden tunteita täytyisi kyetä tuntemaan jatkuvasti, jotta eheys säilyy ja ihminen kokee itsensä onnelliseksi ja terveeksi.

Itselle heräsi mielenkiinto asiaa kohtaan. Mikä voisi olla niin voimakas ilmaisu, tieto tai suoja jonka avulla vesi voisi säilyttää täydellisen resistanssin, vastustuskyvyn kiderakenteiden hajoamiselle.....tämä tosin tarkottaisi, että vesi menettäisi sen luonnollisen olotilan eli virtaavuuden ja tiedon kopiomisen kyvyn eikä muuttaisi olomuotoaan enään. Onko sellaista kide rakennetta joka sisältäisi kaiken tiedon, niin ettei sen tarvitse muuttua?

Elämän asenteen löytäminen joka on täynnä kiitollisuutta ja rakkautta. Jos pystymme saavuttamaan ja ylläpitämään niiden täyttämää tietoisuutta, ei meillä ole hätää.

Maapallo on kaunis sininen helmi avaruudesta katsottuna. Pidetään siitä huolta pitämällä itse oma tietoisuus kiitollisuudessa ja rakkaudessa vaikeinakin hetkinä.

Hanazono pyhättö ja Bon tanssi

Hanazono pyhätön sisäänkäynti

OBON tai BON on japanilainen buddhalainen juhla jolla kunnioitetaan edesmenneitä henkiä ja esi-isiä. Japanissa edesmenneet sukulaiset ovat tärkeä osa arkea ja heitä muistetaan jatkuvasti, mutta Obon on erityinen juhla juuri heille.

Obon odori tanssi

Se on kansanjuhla jolloin usein miten ihmisillä on vapaata töistä ja he voivat palata takaisin omalle synnyinpaikkalle ja juhlia Obonia perheen kanssa sekä käydä yhdessä heidän kanssa puhdistamassa edesmenneiden sukulaistensa hautoja.

Bon odori eli Bon tanssi on Obonin tapahtuma, jossa alueen ihmiset kokontuvat kunnioittamaan ja olemaan kiitollisia edesmenneilleen suvun jäsenille tanssimalla. Japanin jokaisella alueella on omat tanssinsa ja oma musiikkinsa.

Obon odori tanssia Yaguran lavalla

Itse olen kokenut Tokyon tanssin ja osallistunut siihen. Tansseja on monenlaisia. Pääasiassa tanssin aikana pyöritään Yaguran (torni) ympärillä. Sitä kierretään vastapäivää ja myötäpäivää, eri tanssien aikana joskus jopa kumpaankin suuntaan, siitä pois päin ja sitä päin. Tornissa on usein Taiko rummun soittaja joka antaa mahtavalla rummulla rytmiä tanssiin, samalla kaiuttimista soi seudun perinne musiikkia. Tokyossa soi "Tokyo ondo"

Muutamia ihmisiä vasta aloittamassa Yaguran kiertämisen

Useimmat ihmiset tulevat paikalle päällään "yukata" eli perinteinen japanilainen asu jota on käytetty päivittäin. Se on melkein kuin "kimono" eli perinteinen "geishan" eli naisen puku joka viihdyttää ihmisiä taiteilla (joskus geishoina olivat myös miehet)

Illan vietossa tarjoillaan ruokaa ja on mahdollista pelata pieniä pelejä. Kuten peli jossa lasikuula laukaistaan vieterillä toimivalla männällä pelilaudalle jossa on reikiä. Jokaisen aukon kohdalla on numero joka kuvastaa monta suklaa banaania voittaa pelistä. Pelistä voitti aina ainakin yhden suklaa banaanin.

Suklaabanaanit

Kazuko Kuratomi on saanut inspiraatiota tästä tanssista kun hän kehitti osan Bon venytyksistä tästä tanssista. Venytyksiin tulee mukaan myös muita elementtejä kuin vain Bon tanssi kuten jomon ruukku.

Bon venytykset tapahtuvat seisaalta 4 eri suuntaan jalat ristissä. Bon venytykset kuuluvat osana Jomon stretch ohjaaja koulutukseen ja pääset kokeilemaan Jomon venyttelyä Suomessa, Lisää tietoa saa Suomen Jomon sivuilta.

Vesi - elämän, tiedon ja voima lähde

Kun tarkastelemme vettä lähemmin löydämme siitä enemmän asioita kuin mitä ensiksi tulimme ajatelleeksikaan. Vesi antaa elämän kaikelle, se ravitsee ja huuhtoo meitä.

Planeetallamme kaikki koostuu suurimmaksi osaksi vedestä. Ihmiskehon koostumus keskimäärin on 70 % vedestä, juuri syntyneen lapsen keho koostuu 90 % vedestä.

Tarkastellessamme ihmistä huomaamme, että vesi toimii myös ihmisessä tiedon välittäjänä. Korvan simpukka on veden täyttämä jossa värekarvat heiluvat kuin heinä vedessä.
Silmän sisusta on veden täyttämä. Hermosolut eli hermosto on sisältä suolavettä, jossa sähköisenä virtana käskyt välittyvät eteenpäin.

Vedellä on ainutlaatuinen kyky varastoida tietoa ympäristöstään. Se on veden tehtävä. Vesi kerää tiedon ympäristöstään, kaksinkertaistaa sen ja luovuttaa sitä eteenpäin.

Vesi on raskaimmillaan +4 asteisena :) hassua, eikö?

Vedessä on kaikki tieto mitä maailmankaikkeudessa on tapahtunut tähän päivään saakka. Anna mielesi hetken aikaa levätä tässä ja tule tietoiseksi siitä asiasta kuinka paljon vettä sinun läpi virtaa päivässä?

On mielenkiintoisaa huomata kuinka vesi kiertää kauniilla sinisellä planeetallamme. Meri, joet ja järvet, pilvet ja sateet. Vesi läpäisee jokaisen elävän olennon ja kulkee niiden läpi jatkaen kiertoaan uudelleen. Minkä kaiken läpi onkaan vesi virrannut meistä ja meihin.

Ilotulitus - 花火

Japanin kesään kuuluu ilotulitukset. Niitä järjestetään ympäri Japania monia kertoja. Nämä tulikukat (hana= kukka, hi= tuli) lentävät taivaalle ja puhkeavat kukkaan niittyinä.

Tulikukat värjäävät taivaan eri värein. Taivaan kansi jyristee niiden puhjetessa väriloistoon

Tällä kertaa katsellessani Chiekon kanssa ilotulituksia saimme seurata sitä sumidagawa joen vierestä. Ilotulituksia ammuttiin taivaalle kahdelta paikalta ja nämä kilpailivat keskenään kumman ilotulitukset ovat näyttävämpiä.

Osa näistä tulikukista valui halkoen ilmaa kuin vesi

Joen varsi tulvi ihmisiä. Metrolla tullessa ihmisiä oli niin paljon, että jono ylettyi Uenon asemalla tuntia ennen esitystä rappusia ylös kaduille.

Joskus Tulikukan sisältä avautui toinen tulikukka kauniiksi kehiksi

Ilotulitukset kestävät usein vähintään tunnin mutta voivat venähtää 2 h myös. Japanilaiset tulevat iltapuku, Yukata päällä katselemaan näytöstä. Yukata on melkein kuin kimono mutta ei kuitenkaan. Se on vanha perinteinen japanilainen asu jota he ovat pitäneet arkisin päällä ennen. Talvea varten Yukata on hiukan tukevampi ja kesäksi ohuempi. Miehien ja naisten Yukatoissa on hiukan eroja, värityksessä ja obissa (vyössä jolla puku sidotaan kiinni)

Ilotulituksen loputtua poistuimme vähän väen paljouteen joka oli uskomaton. Suorastaan ihmismielelle käsittämätön.

Matkan päältä

On ollut aivan uskomattoman hyvä matka. Japanin ympäri kahdessa viikossa....kirjaimellisesti ympäri matka.

Vielä viimeiset päivät Kansain alueella joka on kuin tähdenlento matkani päätteeksi. Kyoto on niin kaunis paikka ja olen saanut ympäristöstä niin paljon etteivät sanani riitä.

Kaikki on mennyt todella hyvin eikä juurikaan ole ollut erikoisempia ongelmia....hiukan matka on muuttunut Sendain ja Kyoton osalta - Gifussa oli hiukan vaikeuksia löytää heti haluamani paikka mutta olipahan todella hyvää treeniä heilu järkyttävä kassi selässä rinnettä ylöspäin.

Matka kertomus etenee ja tulossa blogiini kun olen Suomen kamaralla.....matkatessa sitä keksittyy enemmän kokemaan ja siirtymään kuin kirjoittamaan. Kohta tulee hiljainen hetki eli Suomessa jolloin minulla on aikaa kirjoittaa kokemuksiani.

Kiitän ja Kumarran kärsivällisyydestä - älkää unohtako blogia vaikka tämä kuukausi on ollut köyhä teksti sisällöltään. Vierailkaa vain kärsivällisesti blogissa niin saatte pian lukea lisää.

Rauli

Rail matka Japanissa 16.-29.6.07

Blogia en ole nyt kerennyt kirjoittelemaan niin paljon koska matkustelen paljon 2 viikon rail passilla. Pahoittelen - totemo gomen nasai (todella pahoillani)

Kirjoittelen matkasta kertomuksen joten sitten täällä on paljon luettavaa. Tässä nyt alkuun teille näkyviin mitä on ollut suunnitteilla......kertoilen miten kaikki on sitten toteutunut.

Kahden viikon matka Japanin eteläisimmästä pääsaaresta pohjoisimpaan pääsaareen :)

Suunnitelmissa on nyt:

Kyushu Saari

Lähtö Tokyosta 16.6 klo 6:36 Hikari Shinkansella

16.-18.6
Kumamoto
Tapaamaan ystäviä jotka kävivät Suomessa viime kesänä

Honshu Saari

18.6.-20.6
Hiroshima
Tapaamaan ystävän sukulaisia ja samalla alalla olevia immeisiä

Honshu Saaren läpi yöjunalla Twilight Express Hokkaido Saarelle
ei mene kuin sellaset 24 h junalla :)

21.-22.6
Sapporo
ehkä pysähdyn Hakodatessa

Takaisin Honshu Saarelle

23.6
Aomori
Käyn tutkailemassa Jomon kulttuurin perintöä arkeologisilla kaivauksilla

24.6
Sendai
Menen käymään temppelissä tapaamassa 38 vuotiasta munkkia joka vietti 3 vuotta vuorilla aikaa ja teki vaativan harjoituksen.

25.-26.6
Tokyo
Täytyy tulla käväsemään kotosalla lepäämässä ja vähän hoitamassa ihmisiä.

27.-29.6
Aika vapaalla linjalla vielä Kioton suunnitelmat koska en ole saanut vielä vastauksia niistä paikoista jonne olisin menossa.

Kioto
Nara
Otsu
Arakawa park

Palaudun takaisin Tokyoon 29.6 ja seuraavana aamuna on lento takaisin Suomeen. Kyllä :) tulen vierailemaan Suomessa 2,5 viikoksi 1.-19.7....sitten takaisin Japaniin.

Sapporo ja Hokkaidon saari

Saavuin aamulla varhain Twilight Expressillä Sapporoon. Minua vastassa oli heti Takahanan veljen yrityksestä, Chu Kei:stä kaksi työntekijää, Takuma Seki ja Jun Doumae.

Minut kiidätettiin aseman halki autolle nopeasti. Samalla tieduteltiin mitä nähtävyyksiä haluan nähdä, minkälaista ruokaa haluan syödä ja miten matkani meni tänne sekä perhetaustani.

Sapporon asemalta

Sapporon ilmasto oli ihanan viileä Kyushun ja Hiroshiman jälkeen. Kaduilla ei juuri ollut kiireisiä ihmisiä ja kaikki vaikutti olevan rauhallisempaa. Luontoa näki jopa kaupungilla enemmän. Huomasin myös, että kaupungin keskusta on hyvin suoraviivaisesti rakennettu. Tiet eivät juurikaan kaarrelleet vaan menivät tarkasti kortteloiden osiot.

Tiesin, että Sapporossa on kellotorni ja halusin nähdä sen. Se osoittautui hyvin länsimaalaisen näköiseksi kello torniksi, silti kauniin näköinen.

Sapporon kellotorni

Kello tornin jälkeen suuntasimme käymään Chu Kei yritykseen tervehtimään Takahana veljeä.
Juotuani teetä hetken oli oppaani saaneet kartan tulostettua Shikotsu-Toya kansallispuistoon jonne halusin mennä. Matkaaminen paikkaan vei aikaa yllättävän paljon vuoristoisen seudun vuoksi.

Sain ihastella Pohjois-Japanin kauneutta, Hokkaidon kauneutta. Sen metsiä jotka olivat tiheitä ja jopa sisälsivät koivuja.

Toya järvelle päästyämme sain hengittää puhtainta ilmaa mitä Japanissa olen hengittänyt. Luonto on vahva ja voimakas Hokkaidolla. Oleskeluni oli rauhallista ja oppaani eivät kiirehtineet vaan antoi minulle rauhassa aikaa nauttia näköalasta.

Kuulen kuinka veneen kylkeen aallot lyövät, sydän rauhan saa sen myötä

Kun olin saanut tarpeeksi he kiidättivät minut uudelle paikalle ja sain taas katsella maisemia. Kunnes kello jo läheni myöhäistä iltapäivää ja päätimme palata takaisin Sapporoon.

Laineet koskevat maata, maan ja veden rajalla. Pilvet purjehtivat taivaalla syleillen vuoria

Kävimme Sushi illallisella kokemassa Hokkaidon kala. Hokkaido on tunnettu sen tuoreesta ja parhaimman makuisesta kalasta koko Japanissa. Illallinen oli erikoinen ja sain maistaa makuhermoille uusia makuja. Vaikka olenkin kasvissyöjä söin kohteliaisuudesta tarjotun kalan.
Illallinen oli mukava, rento ja hauska. Saimme nauraa ja puhuimme englantia sekä japania sekaisin.

Illallisen jälkeen Takuma Seki vei vielä minut katsomaan Sapporon kaunista yönäkymää näköala paikalta. Näköala paikalle oli tullut paljon koululaisia lukuvuoden päätteeksi juhlimaan ja viettämään mukavaa aikaa yhdessä.

Sapporo, loistava helmi yöllä

Kauniiden nähtävyyksien ja maisemien jälkeen sain vaipua uneen Sapporo park hotellissa, joka sekään ei kauneudella oltu pilattu.

Vastaanotto aula

Hotellin kauneutta

Twilight Express

Lähdin aikaisin aamulla itsenäisesti lähijunalla Sasakin perheen luota. Matkasin Hiroshiman asemalle ja helposti löysin shinkanse linjan jolla pääsen Shin Osakaan jossa vaihtaisin yöjunaan joka kulkee Osakasta Sapporoon eli melkein koko Japanin halki.

Kotachi asema, Hiroshiman lähellä maaseudulla

Olin innoissani seuraavasta kokemuksestani koska en ollut koskaan matkustanut junalla melkein vuorokautta :)

Twilight Express

Twilight Express saapui ja menin sen kyytiin. Löysin makuuhyttini ja oikean punkan jonne rakensin oivallisen pesän. Heittäydyin tälle pesälle ja avasin japaninkielen oppikirjani ja aloin opiskelemaan kieltä. Välillä katselin ohi kiitäviä maisemia jotka olivat kauniita. Kun yö lähestyi poistuin hytistä ja menin yleistilaan. Jossa jatkoin japaninkielen opiskelua.

Makuuvaunu, minun punkkani oli ylempi sänky

Rauli opiskelee japaninkieltä

Katsoin muutaman elokuvan matkan aikana myös ja kävin suihkussa.

Junan henkilökunta oli aivan uskomattoman palvelijaita ja minulta erikoisesti tultiin kysymään, että miten minut kuulutetaan aamupalalle, voiko minut kuuluttaa japaniksi tai englanniksi ja jos kuulutetaan englanniksi he eivät halunneet tehdä virheitä lausumisessa. Sanoin että he voivat vapaasti kuuluttaa minut aamulla japaniksi eikä heidän tarvitse huolestua moisesta. Hän näytti huomattavasti helpottuneemmalta.

Oleskelutila

Junassa oli yksi ainut huonompi puoli ettei mitään kuulutettu englanniksi eikä juuri mitään muutakaan lukenut englanniksi. Tämä on kuitenkin hyvin yleistä Japanissa ja näin ollen japaninkielen alkeet ovat hyvä opiskella jos haluaa jotain ymmärstää ja nauttia enemmän. Joskus voi jäädä jotain ohi suun, silmien tai korvien jos ei tajua mitä on tapahtumassa :)

Hiroshima ja Miyajima saari

Sasaki perheen maatalo

Heräsin aamulla aikasin Sasaki sanin perheen maatalosta, tatamilattialta futonin päältä. Keho tuntui virkeälle ja hyvälle. Oli mukava huomata kuinka perhe on todella tärkeä Japanissa. He elävät hyvinkin pitkään yhdessä Kodissa; isovanhemmat, vanhemmat lapset ja lapsen lapset. Oli talolla kyllä kokoakin että sisälle mahtuu.

Kävin aamupesulla. Suomalaisilla on sauna melkein joka asunnossa tai talossa vähintään. Japanilaisilla on amme joka toimii kuumana lähteenä. Loistavia keksintöjä, onsen joka kodissa.

Huomasin, että Sasakin oli pessyt minun vaatteeni ja ne olivat kuivumassa pyykkinarulla. Uskomatonta kuinka ajattelevaisia ja toimelijaita japanilaiset ovat.

Riisipelto Sasaki perheen talon vieressä

Aamupala odotti minua pöydässä jo kun saavuin suihkusta. Söimme ja menimme autolla juna-asemalle.

Paikallisjuna

Matkustimme paikallisjunalla noin tunnin verran jonka jälkeen vaihdoimme toiseen junaa. Asemalla jolla vaihdoimme junaa saapui kyytiin myös Sasakin toinen tytär ja hänen poikansa sekä

Sasakin perhettä

Suhteellisen pitkän junamatkan jälkeen olimme päässeet Miyajima saaren läheisyyteen. Pyhällä saarella sijaitsee monia temppeleitä, pyhättöjä ja nähtävyyksiä. Matsumoto oli meitä vastassa jo lautta terminaalissa josta laitta meni Miyajimalle.

Otimme JR-lautan päästäksemme meren yli saarelle. Laitta matka ei kestänyt kauaa ja saaren ja sen punaisen portin näki koko ajan häämöttävän edessä.

JR-lautta Miyajimalle

Punainen portti meressä - O-torii

Paikka on tunnettu sen punaisesta, suuresta portista O-torii joka seisoo omalla painollaan meressä. Sen juuret peittyvät veden alle nousuveden aikaan ja laskuveden aikaan sen alle voi jopa mennä seisomaan. Se on n. 16 metriä korkea 10 metriä leveä. Portti on rakennettu 1875 ja on kahdeksas uudelleen rakennettu portti sitten Heian aikakaudelta.

Saavuimme saarelle ja saimme alkaa tutkia mitä sieltä löytyy. Luvassa oli minulle ohjattu kiertoajelu joten kävelin vain opastajieni perässä.

Näkymiä ja temppeleitä joissa kävimme:

Bambi Jomon venyttely asennossa. Tämä oli yksi asia johon törmäsimme heti saavuttua saarelle. Siellä vaelteli vapaana näitä suloisen näköisiä peuraeläimiä. Monessa paikassa oli kielto ettei peuroja saa ruokkia. Mutta minkäs teet kun ne tulevat ja sieppaavat kartan taskusta ja syövät sen.

Todella vanha ja valtava puinen temppeli, Senjokaku näiden portaiden yläpäässä. Jouduimme hiukan kiipeämään, että saavutamme tämän temppelin. Tämä rakennus toimii buddhalaisten sutrien kirjastona. Sitä ei olla saatu koskaan täydellisesti rakennettua valmiiksi.

Sisällä temppelissä oli paljon kaikenlaista taidetta. Kuvia eläimistä, ihmisistä ja maisemista. Täällä hetken aikaa levähdimme ja teimme toisillemme free fall niskahartia hoidon. Tuntui hyvälle rentoutua ja katsella korkealta temppeliltä maisemia.

Temppelin vieressä oli viisikerroksinen torni rakennus eli Pagoda. 28 metriä korkea jonka sisälle on maalattu buddha täyteen väriin.

Vanhan puisen temppelin sisältä löytyi tämä suunnaton kompassi. Keskimmäiset neljä merkkiä kertovat ilman suunnat; Kita (pohjoinen) kuvassa oikealla, Nishi (länsi) alhaalla, Minami (etelä) vasemmalla ja Higashi (itä) ylhäällä. Ulommalla kehällä ovat kaikki eläimet; Suoraan pohjoisen alta kiertäen vastapäivää merkit ovat; Rotta, Härkä, Tiikeri, Jänis, Lohikäärme, Käärme, Hevonen, Vuohi, Apina, Kukko, Koira ja Sika. Kiinalainen astrologia on hyvin kiinteä osa Japanin kulttuuria. Jokaiselle eläin parille on oma suojeleva buddha eli 6 buddhaa sekä vielä 7 joka on yleinen buddha (enemmän aiheesta myöhemmin)

Lähimme pois tältä valtavan suurelta puiselta temppeliltä. Reittimme kulki temppelin ali ja portaita pitkin laskeutuaksemme rinnettä alas lähelle Itsukushima pyhättöä.

Itsukushima Pyhättö

Itsukushima on Shintolainen pyhättö jossa on monille jumaluuksille omia alttareita ja rukoilupaikkoja. Joka vuosi papit päättävät mille jumaluuksille osa alttareista pyhitetään, usein Shinto pyhätöt ovat kuitenkin pyhitetty jollekkin tietylle Jumaluudelle sekä Amaterasu joka on Jumaluuksien johtaja. Amaterasua kuvaa myös Japanin lipussa oleva punainen pallo, joka kuvaa myös aurinkoa, onhan Amaterasu auringon jumalatar. Itsukushima on pyhitetty meren vartija jumaluudelle. Itsukushimasta löytyy myös Noh drama lava jossa on esityksiä ja musiikkia.

Ryhmä kuva Miyajiman etu alalta

Temppelit kierrettyä päätimme kahdesta vaihtoehdosta mennä katsomaan merielämää. Toinen vaihtoehto oli mennä vuoren huipulle katsomaan apinoita, kuintenkin tajusin vihjeen että pikkumies ei jaksa eikä myöskään aikuisetaan välttämättä näin myöhäisellä iltapäivällä jaksaisi vuorelle kiivetä. Joten ehdotin merimaailmaa vaikka olin jo sitä Yokohamassa nähnyt.

Meri maailma Aquarium

Aquariumissa oli mielenkiintoista. Sain nähdä delfiinejä, isoja kaloja, meduusoja, saukkoja ja paljon muita joiden nimiä en edes tiedä. Katsoimme myös esityksen jossa oli pingviinejä sekä hylkeitä. Se oli huvittava ja hupaisa.

Erityisesti minuun vaikutti delfiinien tapaaminen. Ne tuntuivat nauttivan huomiosta jota saivat ja kun laitoin käden akvaarion lasia vasten kaikki neljä delfiiniä tulivat vuorotellen kyhnäämään itseään lasia vasten. Yksi delfiineistä jopa alkoi kierimään vedessä kun pyöritin kättä. Tuntui kuin sain syvemmän ymmärryksen ja yhteyden näihin eläimiin ja he vastasivat minulle jollain tasolla. Kauniita eläimiä. Toivoisin niiden olevan meren syleilyssä johon ne kuuluvat.

Omodesando kauppakatu

Merimaailmasta aloimme kävelemään takaisin lautalle päin toista kautta. Kävimme ostoksilla tälläisellä ostoskadulla joka kaartoi jättäen hiukan arvailemisen varaan mitä kauppoja seuraavaksi on luvassa. Tämä kaareva katu luokin enemmän mielenkiintoa eikä chi pääse liian nopeasti virtailemaan (fengshui), vaan rauhassa lipuu ja niin tekevät asiakkaatkin.

Kauppakadulla kävellessä näin Maailman suurimman riisi kauhan - Miyajima O-Shakushi

Miyajiman päätuotanto on erikoinen puutaide ja käsityö yleensä. Se on saanut oman leimansa Japanissa ja tuottaa saaren elannon pääasiassa. Näitä taiteita sai ihastella kauppakadulla sekä Miyajiman perinteiden taideiden keskuksessa.

Vuori Misen nousee keskeltä Miyajimaa ja kurkottaa 535 metriä meren pinnan yläpuolelle. Tämä vuori on erittäin pyhä. Koko saari on Japanin kulttuurillista perintöä.

Palasimme Lautalla takaisin saarelta ja suuntasimme matkamme junalle. Tiedossa oli vielä pitkä juna matka. Tämä kuitenkin meni yllättävän paljon nopeammin tällä kertaa ja pääsimme perille. Pimeä oli jo kerennyt laskeutumaan maaille. Kävimme illallistamassa paikallisessa ravintolassa ja taas sain olla hiukan vaikea ihminen joka syö vain kasviksia jos meinaa jotain suuhunsa laittaa. Jotain kuitenkin löytyi ja sain maistella ihan hyvin näinkin. Pienin matkalaisemme kuitenkin oli jo hiukan uupunut ja nukahti kesken ruokailun. Päivä oli pitkä tälle kaverille.

Unten maille

Hiroshima

Matkatessa kohti Hiroshimaa, tunsin perhosia lentelevän vatsain pohjalla. Tulisin tapaamaan uusia ihmisiä ja menen kaupunkiin, jolla on voimakas historiaa. Mielikuva Hiroshiman kaupungista ei ollut valoisa ja ajattelin sen raskaita tapahtumia.

Saavuin asemalle ja reippaasti lähdin kävelemään kohti uloskäyntiä. Edessäni oli valinta, kumman poistumistien valitsen kahdesta. Juuri kun olen päättänyt, että menen toisesta, kuulen kun monta ihmistä huutaa Rauli san. Katseeni hakeutuu kolmeen ihmiseen, jotka seisovat minua vastassa uloskäynnillä. Hymyilen, tunnen riemua ja iloa. Mitä nämä muutamat päivät tulevat minulle antamaan. Nämä hymyilevät naiset ottavat minut vastaan iloisin mielin. Sasaki san ja hänen tyttärensä sekä Matsumoto san.

Hiroshiman vierailusta teki erikoisen se, että nämä naiset eivät juuri puhuneet englantia. Olin ensimmäistä kertaa seurassa, jossa en voinut turvautua englanninkieleen ja sain käyttää hulvattoman hauskasti viittoma- ja elekieltä sekä japaninkieltä.

Laitoin laukkuni säilytyslokeroon ja lähdimme matkaan. Ensimmäinen minkä havaitsin oli rauhallinen tunne koko kaupungissa. Toinen oli, ettei atomipommista ollut juuri mitään jälkiä näkyvissä suoraan kaupungissa. Saavuimme kuitenkin rakennuksen luokse joka oli raunio atomipommin jäljiltä.

Atomipommi räjähti 600 m kaupungin yläpuolella, tämän rakennuksen lähellä

Räjähdys kehittyi suunnattomaksi tulipalloksi hetkessä, joka pyyhkäisi kaiken tieltään. Vain muutama rakennus jäi pystyyn koko kaupungista. Suunaton tulipallo ja sen paineaalto tuhosi koko kaupungin parissa sekunnissa. Ajatus siitä, että 600 metriä yläpuolellani on pieni atomi haljennut, joka vapautti energiaa niin paljon, että se tuhosi kahdessa sekunnissa kokonaisen kaupungin. Se sai minut kunnoituksen ja surun valtaan.

Kunnioitus minulla heräsi meidän atomeja kohtaan. Kuinka paljon energiaa vapautuukaan tuosta. Ajattelin, että mistä me koostumme? Loppujen lopuksi olemme jokainen täynnä atomeja ja tätä suunnatonta voimaa.

Surullisuus ja myötätunto koskettivat sydäntäni, koska hetkessä kuoli suunnattoman monta ihmistä ja kokonainen kaupunki tuhoutui silmänräpäuksessä. Atomipommin pelkkä räjähdys ei ollut ainut vaikuttava voima, vaan myös sen aiheuttama säteily tuotti tuhoaan vielä räjähdyksen jälkeen. Sekä se suru, jota uhrien läheiset joutuivat kokemaan.

Surullisuus tuli myös siitä, että ihminen kykenee joskus tekemään suunnattoman pahoja tekoja. Toisaalta, nämä opettavat ihmisiä. En itse kuitenkaa toivosi ihmiskunnan oppivan näin rajujen asioiden kautta. Vain onko se tarpeellista?

Jatkoimme matkaamme. Sydämeni täytti myötätunto ja rakkaus ihmisiä kohtaan, jotka ovat kokeneet tämän kauheuden. Näimme T-sillan jonka oli kiintopisteenä atomipommille. Kävelimme sillan yli ja saavuimme ison kellon luokse.

Tämä kello oli omistettu Rauhalle. Soitin ensimmäistä kertaa elämässäni näin isoa kelloa. Kun kumautin tätä kelloa suurella puisella soittimella, sain kokea jotain äärimmäisen kaunista.

Kuulin kellon äänen joka värähteli aaltomaisti soiden. Tunsin kehollani tämän äänen värähtelyn, kuinka se upposi minuun ja soi minussa. Levitin käteni sivuilleni ja aistin tätä kaunista tunnetta joka oli syntynyt minussa. Se lävisti minut hetkessä ja sai jokaisen soluni värähtelemään tuolla taajuudella. Hetkeksi menetin ajantajun. Olin vain tässä hetkessä, silmät suljettuina. Aika oli pysähtynyt. Kellon ääni hitaasti alkoi vaieta ja vasta kun kellon ääni oli melkein kokonaan vaiennut ajantajuni palasi takaisin ja avasin silmäni.

Hiroshiman rauhankello

Tämä kokemus sai minut todella ymmärtämään äänen voiman. Kuinka jokainen sointu ja puhuttu sana saa aikaan värähtelyitä jotka lävistävät ilmaa. Haluan valita sanani tarkkaan ja minkälaisia värähtelyitä niillä luon. Lopulta, kaikkihan koostuu värähtelystä.

Kauniin kokemuksen jälkeen, näin koskettavan paikan. Katakombin ja muistohaudan kaikille Hiroshiman uhreille. Japanissa ihmisiä ei haudata maahan vaan heidät tuhkataan. Tämän hautakummun alla oli kaikkien kuolleiden ihmisten tuhkat jotka oltiin saaneet surman.

Muistopaikka sekä hauta Hiroshiman uhreille

Kävellessämme Hiroshiman atomipommi museoon, näimme kauniita muistomonumentteja rauhalle.

Muisto Hiroshiman lapsille

Tämän muisto monumentin vieressä on tuhansia lapsien valmistamia origameja eli paperista taiteltuja lintuja muistoksi lapsille. Monumentissa itsessään löytyy kaksi origami lintua. Muistomerkin päällä sekä sisällä olevan pienen kellon soittoköydessä.

Rauhan tulen Monumentti

Näiden suunnattomien siipimäisten osien välissä palaa jatkuvasti tuli rauhalle.

Rauhan monumentti

Tämä kauniin muotoinen, suojan näköinen monumentti on jykevä ja yksinkertainen.

Hiroshima on rauhan kaupunki. Aistin sen voimakkaasti ihmisistä. Heillä on toisenlainen asenne elämää kohtaan. Kaupunki on uudelleen rakennettu ja on isompi kuin mitä se oli tuhoutumista ennen. Kuitenkin muisto tapahtuneesta säilyy opettavaisena ihmisten sydämissä ja mielessä. Kaupunki ei ole surullinen, vaan herättää enemmän kunnioitusta ja rauhan tunteita.

Kävimme vielä Hiroshiman atomipommi museossa. Ja sen hyvin realistiset kuvaukset tapahtumista koskettivat vielä enemmän. Ihmisen tuhon voima on niin suuri, että niillä aseilla jotka ihminen on rakentanut ja jotka edelleen ovat onneksi käyttämättä voitaisiin tuhota koko elämä maaplaneetalta hyvin monia kertoja. Biologisilla aseilla elämän saisi tuhottua 7 kertaa koko planeetalta. Jos Ydinsota syttyisi se voisi synnyttää ydintalven, niin että elämä tuhoutuisi planeetalta. Tiedän, että jotkut maat testaavat ydinpommejaan autioilla mailla. Onko tämä kuitenkaan oikein? sekin vahingoittaa haurasta maatamme, joka jo valittaa ihmisen aiheuttamasta vahingosta ilman aseiden testausta.

Kävimme vielä lopuksi syömässä Soba ravintolassa eli nuudelia jonka jälkeen palasimme asemalle ja hyppäsimme junaan.

Sain kokea japanilaisen tavan elää maaseudulla. Matka oli pitkä Sasakin luokse, mutta sen arvoinen. Tässä perinteisessä japanilaisessa talossa asusti koko perhe isoäitiä myöten. Sain kokea perinteisen japanilaisen buddhalaisen iltarukouksen johon osallistuin. Jokaisella japanilaisella on tälläisissä isoissa perhe kodeissa alttari kaappi. Sain rukouksen isoäidin lausumana ja ohjaamana. Hän soitti myös soittokulhoa ennen rukoilua.

Juuri ennen nukkumaan menoa Sasaki san tuli vielä ja kysyi, haluaisinko Shindo hoidon ennen nukkumaan menoa. Ennen kuin kerkesin vastaamaankaan sain jo pötkötellä futonilla tutustuen uudenlaisiin hoitaviin käsiin. Mieleni ja kehoni vaipuivat hoidon aikana uneen ja heräsin vasta seuraavan kerran aamulla aikaisin.

Tabi-sukat ja lähtö Kyushultä Hiroshimaan

Aamulla hyvin varhain heräsin Tomohiron ja Emikon kanssa. Nousimme ylös ja kävimme vielä aamu kylvyssä onsenissa ja söimme japanilaisen aamiaisen. Tämän jälkeen pakkasimme tavaramme autoon ja lähdimme huristelemaan kohti Kumamoton asemaa.

Aamu kylpy Kurokawan onsenissa

Ennen Junani lähtöä muistin, että olisi kiva saada tabi-sukat ja niin minut vielä viimeisen tunnin aikana kiidätettiin ostamaan nämä sukat, jotka ovat peristeisen japanilaisen juhla-asun sukat.
Sukat olivat minusta todella halvat (1150 yeniä eli n. 7.60 €) ja ostin kahdet parit itselleni. Hiukan arvailleen kokoa mikän on parhaan kokoinen. Tässä olikin mielenkiintoinen osia. Japanissa ei ole samanlaisia kengän tai sukan kokoja kuin Suomessa. He mittaavat jalan koon kantapäästä pottuvarpaaseen ja käyttävät senttimetri koko. Itseälläni jalkani on aavituksen yli 25 cm kokoinen. Tomohiro kehoitti että ostaisin hiukan isomman koon 26-26,5 koon. Hän perusteli asian niin, että jos käytän varvassukkia näiden sukkien alla on sen koko hyvä. Ja hän oli oikeassa. Jos käytän varvassukkia tabi-sukkien alla ne istuvat tukasti jalkaan. Jos käytän tosin tabi-sukkia yksin, ovat ne vähän löysät.

Ostan vielä tabi-sukat Tokyosta, jolloin voin kokeilla miten pienempi koko käyttäytyy jalassani. Tabi-sukkia on muidenkin värisiä kuin valkoisia. Olen nähnyt Senseillä itsellä esim. kivat violetin väriset.

Tabi-sukkien oston jälkeen suuntasimme Kumamoton asemalle ja kävin ostamassa Tomohiron avustuksella liput Hiroshimaan sekä yöjunaan Shin Osakasta Sapporoon.

Tomohiron hyvästeleminen oli haikeaa. Tunsin, kuinka välille olivat syventyneet tämän viikonlopun aikana. Aistin paljon lämpöä ja aitoa ystävyyttä.

Edessäni oli taas junamatka ja tiedossa oli yksi vaihto. Hymyilin ajatukselle. Tomohiro oli pelännyt että en osaa vaihtaa junia ja se onnistuin tulomatkalla todella hyvin. Japanilaiset ovat huolissaan toisista ihmisistä sydämestään asti ja ovat huolehtivia.

Kyushun Juna Hakataan

Vaihdoin junan taas Hakatassa (joka on Kuratomin synnyin seutua) helposti ja luotijuna kiidätti minut Hiroshimaan nopeasti. Tällä kertaa junamatkani oli suhteellisen lyhyt.

Hakatasta Hiroshimaan Shinkansella

Lisää Kyushun nähtävyyksiä Tomohiron ja Emikon kanssa

Nukuttua muutaman tunnin, aamulla aikaisin heräsimme ja aloimme tekemään lähtöä. Päivälle oltiin suunniteltu todella paljon nähtävää ja koettavaa.

Ensimmäisenä autoilimme jonkin aikaa Kumamotosta Aso vuorelle. Kohteena oli vuorella hassu lomakylä. Matkan aikana sain ihastella japanilaista maaseutumaisemaa kuten tee peltoja ja riisi viljelmiä.

Aso farmi kylä 阿蘇ファームランド

Pääsimme hetken matkaamisen jälkeen tälle paikalle. Olin hämmentynyt hassun näköisestä lomakylästä jossa oli kupolimaisia "mökkejä" joita pystyi vuokraamaan.

Mökit näyttivät erikoisilta ja huomasin että melkein jokainen oli jollain tavalla ainutlaatuinen. Jokaisessa oli pieni oma yksityiskohta joka teki kuputalosta omalaatuisen.

Aso Farm Land

Emme viipyneet paikassa hetkeä kauempaa. Kävimme vain katsomassa sen erikoisia rakennuksia. Otimme matkaamme aso vuoren vettä juotavaksi ja jatkoimme matkaa helteisen kuumana päivänä.

Saavuimme korkeammalle paikalle aso vuorella ja saimme ihastella harvinaista pilvimeri näkymää. Olimme siis pilvien yläpuolella ja ilma oli ihanan viileä verrattuna kuumaan Kyushun ilmastoon joka alempana vallitsi.

Pilvimeri ja pilvissä seilaileva merirosvo

Nakadate aktiivinen tulivuoden kraateri 中岳火口

Matkamme kulku oli suunnattu kokoajan nakadate kraaterille. Tomohiro oli kertonut jo minulle aikaisemmin tuosta paikasta ja aso vuoresta yleensä kun he olivat Emikon kanssa Suomessa. Oli kiva tehdä matka josta hän oli niin innoissaan puhunut aikaisemmin ja kokea se itse.

Tulivuoren kraateri uhkusi voimaa ja ryöpäytti rikkipitoista höyryään. Välillä höyryn keskeltä saattoi nähdä vihertävän turkoosin veden. Laavaa tai magmaa en nähnyt. Lienee veden alla syvällä maan sisällä. Olimme onnellisia tuulen suunnasta, sillä tämä rikkipitoinen pilvi ei ohjautunut tuulen mukana meidän luokse. Saimme ihastella kraateria leikkimielisesti ilman yskimistä ja hengen ahdistuksia.

Hypätään kraateriin

Kävelimme kraaterialueella ja näimme vanhat, ei enään aktiiviset kraaterit. Ne kertoivat omaa tarinaansa miten ne joskus ovat olleet aktiivisia. Maisemat olivat kauniita mutta samalla hiukan karuja. Paikalla ei juuri kasvanut suurta kasvillisuutta, mutta hiukan vihreys ja kasvien elämänvoiman sitkeys näyttäytyi paikoittain.

Vanha kraatereiden alue

toisaalta välillä maan peitti melkein kokonaan tasainen tummanpuhuva tuhkainen maa-aines. Yllättäen vuoren rinnettä nopeasti lipuva sumu peitti meidän tähän karuun ja kolkoon, mutta samalla hiljaiseen ja kauniiseen ympäristöön.

kävely reitiltä nakadate kraaterin ympäristössä sumu yllätti

Ohno Katuhito Taiteilijan galleria 大野勝彦　美術館

Pitkän kävelyn jälkeen vuorella suuntamimme jalkaterät kohti autoa takaisin. Aivan lähellä sijaitsi erikoisen taiteilijan galleria ja työpaja. Gallerian pihalta näki kraaterin taivaalle sylkemän pilven.

Taiteilijasta teki erikoisen se, ettei hänellä ollut käsiä. Ne olivat silpoutuneet maatalouskoneeseen hänen vielä tehdessä maataloustöitä. Hän oli suunnattoman surun valtaama kunnes hän vielä sairaalassa ollesaankin alkoi harjoittelemaan galligrafiaa suullaan. Myöhemmin hän kehitteli itselle erilaisia apukäsiä joiden avulla hän suoriutui erilaisista tehtävistä, maalaaminen ja galligrafia oli yksi näistä asioista jonka hän tekee näillä erikoisilla, uusilla käsillään.

Hänen taiteestaan ja galligrafian sisällöstä huokuu sitkeys, elämän ilo, rakkaus ja todellinen asenne uudelleen ylös nousemiselle kaaduttua elämänvaikeuksiin. Taide kosketti minua hyvin paljon Tomohiron ja Emikon käännettyä galligrafian viestejä. Erityisesti minulle jäi mieleen tämä: "Ei ole vain yhtä vastausta on monia tapoja" galligrafian lisäksi teoksessa oli myös maalattu puun oksa jossa kasvoi kolme keltaista hedelmää. Taiteesta tuli mieleen, että elämässä on monia mahdollisuuksien hedelmiä ja meidän tulisi huomata nämä hedelmät, eikä epäonnistumisen jälkeen vain murehtia menetettyä hedelmää.

Taiteilija, Rauli, Emiko ja Tomohiro

Daikanbou suuri näköalapaikka vuorella 大観峰

Galleria kierroksen jälkeen nousimme suuren tulivuoren kraaterin reunalle. Tutkijat ovat ajatelleet että tämä vuori on ollut joskun todella, todella iso ja suuri tulivuoren purkaus räjäytti vuoren huipun ympäristöön.

Nykyään tässä suuressa kraaterissa sijaitsee kylä jossa viljellään paljon riisiä. Näkymä oli kaunis kylään suurelta näköalapaikalta.

Tiputus kylään oli todella jyrkkä ja mahdoton kävellä. Alas menoon tästä tarvitaan kiipelijän varusteita ja taitoja.

Oshidoishi no oka Jomon aikakauden kivijäännös 押戸石の丘

Kauniin näkymän jälkeen lähdimme katsomaan Jomon aikakaudelta olevaa kivijäännöstä jota voi sanoa Japanin Stonehedgeksi. Paikka oli uskomattoman kauniilla luonnon muovaamalla niittymäisellä alueella. Suuria puita ei juuri kasvanut tiheästi vaan niitä näki siellä täällä vihreällä ruohokentällä.

Pysähdyimme hetkeksi lepäilemään ja aistimaan paikkaa. Paikkaa valtasi uskomattoman rauhallinen ja vakaa tunnelma. Tämä kivijäännös on yksi omaa laatuaan oleva ulkona oleva alttari tai pyhättö shintolle.

Venyttelin Shindo venytyksiä paikan päällä, että jaksan vielä kierrellä ja istua autossa pitkiäkin matkoja. Tiedossa oli vielä paljon nähtävää.

Shindo venyttelyä pyhällä maalla

Nage ta taki vesiputous 鍋ヶ滝

Lepohetken jälkeen pakkauduimme uudestaan autoon ja ajoimme tietä pitkin takaisin jota valtasi suunnattoman tiheä metsä.

Ajelimme autolla vuoriteitä. Tuntui kuin kyyti olisi ollut kuin kehdossa. Mutkittelevan tien kääntyillessä heiluin tasaisesti puoleta toiselle ja uni alkoi tulemaan silmään. Nukahdin hetkeksi ja kun virkistyin jälleen olimme melkein perillä. Vuori teillä ajaminen vie yllättävän paljon aikaa sen mutkaisuuden vuoksi, vaikka paikka ei olisikaan kaukana linnuntietä katsoen.

Odotin innolla tätä paikkaa koska olen kuullut ja nähnyt kuvia kauniista vesiputoukista. Tomohiro sanoin jo että putous on pieni. Hetken metsäpolkua samoillessa alkoi viileys täyttää ilman ja kuulin veden kohinaa.

Eteeni avautui uskomaton näky ja pysähdyin katselemaan tätä kauneutta. Tunsin kuinka jotain liikahti sisälläni. Tapahtui jotain lähtemätöntä. Koin kauneutta ja voimaa luonnossa jonkalaista en ollut kokenut aikaisemmin.

Veden virta, kaunis kuin sielun silta vihreiden lehtien kehystämänä

Kurokawa onsen mustanjoen kylpylä 黒川温泉

Tämän mahtavan kokemuksen ihastelun jälkeen tajusimme, että alkaa ripsimään. Palasimme nopeasti autolle jos ripsiminen muuttuu sadekauden rankkasateeksi. Tällä kertaa suuntana oli Kurokawan onsen majatalo. Nukahdin taas autoon sen keinuttaessa minut uneen. Heräsin Mustanjoen onsenin edessä ja kömmin ulos autosta. Laukkuni kannettiin huoneeseen ja olin hyvin pyörälläni päästä kuinka hyvin meitä palveltiin. Pääsimme huoneeseemme jossa päätimme hetken aikaa levähtää, venytellä ja auttaa toisamme Shindo hoidoilla.

Jomon venyttelyä ja itsehoitoa

Hoitojen jälkeen menimme kuumiin lähteisiin kylpemään. Lämmin, suoraan kuumasta lähteestä tuleva vesi oli taivaallisen tuntuinen kaiken kävelemisen ja kokemisen jälkeen. Oli suunnaton nautinto uppoutua mineraalipitoiseen veteen, sulkea silmät ja nautti sen lämmöstä. Allas oli ulkoilmassa, joen pauhuessa vieressä, bambu puiden kalistessa tuulessa sekä lintujen laulaessa syvennyin jonnekkin syvälle omaan ytimeen.

Kuin ajatuksien lukijat, majatalon palvelijat toivat meille ruokaa. Kun kävimme ruoan jälkeen kävelyllä oli meille tehty lattialle kolme futoni petiä valmiiksi. Ilman että olisimme mitään näistä pyytäneet suoraan...kaikki tapahtui todella luontevan joustavasti.

Kävelylle Yukata päällä

Kävelyn jälkeen kävimme nukkumaan autuaaseen uneen. Keho tuntui lämpimälle, hyvälle ja raskaalle.

Kurokawa Onsen yöllä

Kumamoton kaupunki Kyushu saarella ja sen nähtävyyksiä

Lähtö Tokyosta

On kiire. Kävelen aikaisin aamulla nopeasti iso reppu selässäni Shinjukun asemalla. Koitan löytää laituria jolta menee tähän aikaan jonkinlainen junan tapainen Tokyon asemalle.

Edellisenä päivänä kävin vaihtamassa Rail passini voimaan astuvaksi ja samalla varasin paikkalipun. Se nainen neuvoi minut raiteelle 8, tuumeilen ihmeissäni. Katson näyttöä jolla näkyy seuraavan junan saapumisaika ja tajuan, että olen myöhästynyt junastani jos se pitää paikkansa.

Päästän kiireestäni irti. Annan katseeni siirtyä kauemmaksi ja huomaan Chuuo Line junan. Silmäni kirkastuvat. Sen kyljessähän lukee Tokyo. Juoksen nopeasti rappuset alas ja ohitan laitureille vieviä portaikkoja kunnes tulen Chuoo Linen kohdalle. Nousen portaat ylös ja juuri kerkeen junaan. Tajuan, että tulen olemaan 20 minuuttia ajoissa Tokyon asemalla ja hymyilen. Miten saatoin antaa mieleni lähteä kiireen mukaan.

Tokyon asemalla kaikki on niin hyvin suunniteltu ja opastettu. Löydän heti shinkanse linjan johon minun täytyy mennä saadakseni matkani alkamaan Kumamotoon.

Astun Shinkanse junaan. Se on todella moderni ja uusi. Löydän paikkani ja istuni sille. Huokaisen syvään ja etsin hyvän asennon penkistä.

Ensimmäinen shinkanse juna millä matkusin elämäni aikana

Aika kuluu. Kohta tämän luotijunan täytyisi lähteä liikkeelle. Odotan innolla tuntemuksia mitä minulla herää. Otan kirjani esille ja luen sitä odotellessani.

Tajuan sivulle vilkaistuani, että olemme jo alkaneet hitaasti liikkua. En tuntenut liikkeelle lähtöä. Hassua. Hymyilen maisemille jotka alkavan nopeammin ja nopeammin kulkemaan ikkunan ohi. Hetken kuluttua ajattelen että tätäkö on kulkea 600 km tunnissa :) ja näin sulavasti.

Tiedän, että minulla on pitkä matka edessä, jonka aikana vaihdan junaa päästäkseni Kyushu saarella sijaisevalle kaupungille nimeltä Kumamoto.

Matka taittuu yllättävän nopeasti ja vaihdot sujuvat luonnollisen hyvin. Opasteet kertovat todella tarkasti missä kaikki ovat.

Perillä Kumamotossa

Saavun vihdoin Kumamotoon. Ensimmäinen asia jota hämmästelen on se kuumuus ja kosteus verratessani oloani Tokyon ilmastoon. Kävelen portille ja näen Tomohiron odottamassa minua portilla. Hymyilen vanhalle ystävälle joka on käynyt Suomessa Kurtaomin mukana kouluttautumassa Jomoniin ja Shindoon. Jälleennäkeminen on iloinen ja tunnistan vanhan tuttavuuden jonka jo olin saavuttanut hänen kanssaan.

Ensimmäisenä Tomohiro haluaa näyttää minulle Kumamoton Linnan, joka on kolmanneksi suurin linnoitus Japanissa. Matkalla linnalle hän kertoo myös, että menemme nähtävyyksien katselun jälkeen Emikon, hänen vaimonsa, ja heidän ystävänsä kanssa syömään Luomu ravintolaan.

Kumamoto Linna

Kävelemme Tomohiron kanssa suunnattomien kivisien muurien juurilla etsien porttia sisälle noiden muurien taakse.

Löydämme portin ja kävelemme sisälle. Tunnen oloni hyvin haavoittuvaiseksi ja helpoksi saaliiksi kävellessäni isojen muurien välissä pientä mutkittelevaa kadun tapaista tietä. Tämä on selkeästi suunniteltu puolustamista varten jotta hyökkääjien täytyy kävellä mutkittelevaa muurien väliä pitkän matkaa ennen saapumista linnalle.

Viimein kävelemme viimeiset portaat ylös ja henkeä salpaava näkymä avautuu eteeni. Majesteettinen linna on edessäni ja ihailen sen kauneutta. Se tuo väri maailmaltaan Suomen mieleen sinivalkoisena hohtona.

Kumamoto linna

Linnan ympärille uudelleen rakennetaan täsmälleen samalla vanhalla tavalla tuhoutuneita rakennuksia. Kävelemme sisälle linnaan. Sen suoma varjo on ihanan viileä ja haistan puun tuoksun. Sisällä saan ihastella museomaista esitelmää esineitä ja ihmisistä jotka ovat täällä vaikuttaneet.

Linnan huipulla ihastelen Kumamoton näkymää ja hymyilen. Aistin että tämä on selkeästi voiman symboli, jota Japanin kaikki linnoitukset ovat. Ne rakennettiin kaikki tuomaan järjestystä sotivaan aikaan. Japanin kaikki linnoitukset ovat rakennettu melkein samoina vuosina, pienin heitoin. Suurin osa on tuhoutunut muutamia kertoja mutta ne ovat aina rakennettu uudelleen.

Kumamoton linna on erikoinen sen kivimuurista, joka on ainutlaatuinen kulmaltaan. Kumamoton linnassa on myös kaksi rakennusta jota muissa linnoissa ei ole.

Ihasteltua tätä mahtavuutta hetken päätämme jatkaa matkaa ja poiketa puutarhassa kävelyllä.

Japanilainen Puutarha

Oli ihanan rauhallista kävellä puistossa joka oli menossa juuri hetken päästä kiinni. Olimme Tomohiron kanssa monessa paikassa kahdestaan eikä ruuhka päässyt pilaamaan tunnelmaa.
Japanilaisissa puutarhoissa on aina syvempää symboliikkaa. Tämä puutarha kuvasi tietä tokyoon ja iso kukkula puutarhassa kuvasti Fuji vuorta. Tietämätön ei välttämättä näkisi japanilaista syvää symboliikkaa joka löytyy hyvin kaikessa.

Puutarhan kävelyn jälkeen menimme elämäni isoimpaan luomuravintolaan ja tapasimme Emikon ja hänen ystävän. Sain nauraa, nauttia ja viettää aikaa näiden rakkaiden ystävien kanssa.

Luomuravintolasta vain puolet näkyvissä

Luomuravintolasta ajoimme yhdessä isännöivän perheen luokse yöpymään. Tiedossa oli jo aikainen aamu herätys.

Siitä huolimatta poikkesimme katsomassa vielä sammakoiden kurnutusta ja tulikärpäsiä joen rannalla.

Kamakura

Jatkoimme seuraavana päivänä herra ja rouva Kodaman kanssa nähtävyyksien katselemista.

Sateisesta päivästä huolimatta suuntasimme kulkumme kohti Kamakuraa. Kaupunkia, jossa on suunnaton määrä temppeleitä.


Ensimmäinen pysähdypaikkamme oli Hookokuji Temppeli joka tunnetaan kauniista bambu tarhasta.


Tässä rauhan tyyssijassa on hyvä juoda machaa. Japanilainen hyvin laadukas vaahtomainen vihreä tee joka valmistetaan tee pulverista. Ennen machan juomista nostetaan kulhoa ylös ja katsotaan sitä, pyöritetään kulho kerran ympäri ja ihastellaan "oi miten kaunis kulho", jonka jälkeen voi nauttia tästä suurenmoista teetä.


Hookokuji on Zen temppeli jossa pidetään aamuisia meditaatioita ja sunnuntaisin voi harjoitetaan galligrafiaa. Paikka hyökyi rauhallisuutta ja hiljaisuutta kaikkialta.

Hookokuji temppeli vierailun jälkeen palasimme autolle ja huristelimme suunnattoman isolle pyhätölle, Tsurugaokahachimangulle. Tsurugaokahachimangu on shinto pyhäkkö jolla on merkittävä historia Kamakuralle. Pyhäkölle johti sitä varten tehty pitkä tie jonka molemmilla puolilla kirsikkapuut kukkivat keväisin.

Tsurugaokahachimangu ensimmäinen portti. Leijona koira vartioimassa pahalta

Tsurugaokahachimangu Pyhäkön portailla

Pyhätön sisällä oli suuria pieniä, kannettavia pyhättöjä joiden sisälle laitateen jumaluuden patsas. Suurissa juhlissa nämä pienet pyhätöt kuljetetaan miesvoimin kaduilla.

Jumaluudet tulevat kaduille juhlien aikana näillä

Kiertelimme pyhäkön alueella jolta löytyi temppelin lisäksi tanssimiselle tarkoitettu lava, lampia, siltoja sekä pienempiä rukoilu paikkoja. Alueen kierrennytä totesimme että olisi hyvä syödä ja kävimme haukkaamassa Japanilaisittain settoa.

Ravintolassa kaikki ruokalajit eivät vielä ole saapuneet

Jatkoimme matkaa tästä uudelle temppelialueelle Hasederalle, jolle kiivettiin vuoren rinnettä ylös portaita pitkin.

Aina välillä eteen tuli välitasanteita joilla saattoi pysähtyä pienemmille rukouspaikoille kuten jos oli menettänyt lapsen ja halusi rukoilla hänen puolestaan.

Pienten lasten muistoksi

Vielä portaita ylös kulkiessa saavuimme viimein päätemppelille jonka edessä suuri suitsuke astia savusi ja levitti tuoksuaan ympärille. Ihmiset kävivät sytyttämässä uusia suitsuke nippuja astiaan.


Kävelimme sisälle pää temppeliin ja tunsin kuinka väreet kulkivat ympäri kehoani. Tunnelma oli hiljainen ja rauhallinen. Ilmassa tuoksui suitsuke ja vanha puu. Hämärässä näki vain kullan hehkuisen monin metrisen buddhan patsaan joka tuntui säteilevän voimaa ympärille. Ihmiset rukoilivat patsaan edessä eikä kukaan puhunut.

Heitin goenin (viisi yeniä) raha lippaaseen buddhan eteen, Pyysin häneltä johdatusta ja opastusta elämään juuri sellaisena kuin sitä tarvitsen tällä hetkellä, sekä tullakseni osaksi sitä tietoisuuden valtavuutta ja valoisuutta jonka tunsin läsnäolevaksi, kehittääkseni itseäni ja muita.

Rukouksen jälkeen astelimme takaisin toisia rappusia ja näin samalla hiukan Kamakuran maisemaa. Alas päästyämme menimme vielä katsomaan suurta buddhaa joka on yksi suurimmista Japanin buddha patsaista.

Tunsin paikan enemmän turisti omaiseksi ja enkä kokenut samanlaista voimallista tunnetta kuin edellisen buddhan luona. Daibutsu kuitenkin oli näyttävä omalla olemuksellaan enkä sen mahtavuutta vähättele. Se oli ennen temppelin sisällä mutta temppeli tuhoutui täysin myrskyssä. Suuri Buddha patsas on ainut mikä jäin jäljelle temppelistä.

Daibutsu

Suuren Buddhan viereen oli myös laitettu hänen suuret kenkänsä. Ne olivat korkeudeltaan n. minun mittaiseni.

Kutsu no daibutsu

Yokohaman Sea Paradise

Sain kokea japanilaista vieraanvaraisuutta vieraillessani viikonlopun Shindo hoitajan kotona.

Japanilaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus on jotain erikoista. Sellaiseen törmää vain hyvin harvoin.

Saavuin Junalla Yokohamaan, jossa minua vastassa olivat herra ja rouva Kodama. Heti ensimmäisenä minut vietiin autolla Yokohaman Sea Paradiseen. Jo matkalla käytiin läpi viikonlopun suunnitelma.

Sea Paradise
On huvipuisto jossa voi käydä erilaisissa laitteissa, nauttia pienestä laivamatkasta, käydä katsomassa mereneläviä ja eläimiä sekä nauttia monenlaisissa ravintoloissa ruokaa ja juomaa.

Sea Paradise

Enimmäisenä kävimme ruokailemassa yhdessä ravintolassa, jonka jälkeen menimme katsomaan mereneläviä sekä eläimiä.

Valtavien akvaarioiden vesissä uiskenteli mitä ihmeellisimpiä mereneläviä olentoja. Joitain jopa tunnistin. Tässä niistä muutama.

Jättimäinen kilpikonna

Meduusat

Hai kala

Akvaarioiden välissä, läpi ja ympäri mentyä koko näyttelyn menimme katsomaan päivän esitystä. Show oli mahtavan loistava. Suuret pullonokkadelfiinit uimareiden kanssa ja pienet ja nopeat valkokylkiraita delfiinit näyttivät taitojaan. Samoin tekivät hylkeet jotka hauskutti ihmisiä nauramaan.


Paikka oli loistava ja näytös suuremmoinen. Omalle myötätunnolleni en voi mitään, siitä että koen eläinten kärsivän hyvin pienissä oloissa (vaikka nämä altaat suuria olivatkin)
Mieleeni nousi kuinka suurenmoisiä nämä eläimet ja olennot ovat kun ne saavat elää ja olla Meressä.....rajattomassa tilassa joka jatkuu niin paljon valtavampana kuin Sea Paradisen pienet altaat.

Toisaalta on hyvä että ihmisiä valistetaan samalla näkemään mitä meressä on. Ehkä nämä eläimet ja merenelävät palvelevat omaa lajiaan edustamalla niitä ihmisille. Toivon että monella muullakin herää tunne sydämessä kuinka suuremoiset meidän maapallon vesistöt ovat, ja kuinka herkä se suurenmoisuus on.

Voimme säilyttää tämän elämän vielä kun valitsemme oikeita valintoja ja tajuamme että elämme luonnon kanssa erottamattomassa symbioosissa/yhteydessä jota ei voi hajoittaa. Nakerramme itseämme pikku hiljaa ja olemme jo liian myöhässä pelastaaksemme joitain asioita, voimme vain katsoa kuinka ne tuhoutuvat. Vielä kuitenkin on paljon pelastettavaa ja mahdollisuuksia on monia.

Mori Tower Roppongi kukkulalla

Oletko koskaan nähnyt Tokyon kaupunkia yöllä? Se on kaunis näky. Näet kaupungin valot silmän kantamattomiin.

Yksi hyvistä mahdollisuuksista on katsella Tokyon kaupunki näkymää Roppongin Mori tornista joka kohoaa jättiläisenä keskellä Roppongia.

Mori Tower

Tämän jättiläisen 52 kerrokseen pääsee huippunopealla hissillä joka kiidättää sinut ylös niin että mahasta ottaa ja korvat menevät lukkoon.

Ylhäällä tornissa on rauhallinen tunnelma katsellessasi näkymää punaisten valojen välkkyessä korkeiden rakennuksien katolla. Värejä löytyy myös muitakin ja pilvenpiirtäjät shinjukussa erotat helposti.

Tokyon yönäkymää

Mori tornissa voit tilata smoothie baarista erilaisia hedelmä- ja marjajuomia, ravintolassa voit illallistaa ja kuunnella illan esiintyjiä tai juoda virvoittavaa päivän päätteeksi.

Kun observatorion on kiertänyt, voi siirtyä ylempään kerrokseen vielä katselemaan näyttelyä. Tällä kertaa näytillä oli Le Corbusierin töitä, Ranskalaisen taiteilijan ja arkkitehtuurin. Työt olivat kauniita ja laittoivat pohtimaan asioita.

Rauhallisen tunnelman jälkeen oli todella mukava kävellä keskiyöllä kadulla ja metrokaan ei ollut takaisin tullessa ruuhkainen. Täydellinen päivälopetus sunnuntaille

Maanjäristyksiä - 地震

Kävellessäni Shinjukun asemalta kotiin päin yhtä äkkiä pääni valtaa huimaava olo. Kuin hiukan pyörryttäisi. Oloa kuvaa parhaiten kuin olisit laivalla ja tunnet kuinka se keinuu.

Taisin ottaa muutaman sivuaskeleen ja tajusin että niin tekevät muutkin ihmiset....sitten tilanne oli jo ohi....samalla vain kävelin. Olin hiukan ihmeissäni, että mikä nyt oikein huimasi päässä mutta tajusin, sehän oli maanjäristys.

Olin hiukan pyörälläni hetken, että maanjäristys tuntui tuolta. Mikään ei tutissut tai tärähdellyt vaan tilanne oli hyvin sulavan tuntuinen ja hetkessä ohi.

Tänään tiskaillessani tiskejä ja ystäväni vieraillessa minun luona tunsin uudelleen huimaavan olon. Ajattelin, mikä nyt heittää päässä, eilinen smirnoff iceko? mutta ystäväni sanoi juuri tuumailessani tilannetta, "tunsitko tuon maanjäristyksen?" Hymyilin ja vastasin myöntävästi.

Noista maanjäristyksistä oli Suomessa lehdessäkin....moni niistä minulta kyseli jälkeenpäin. Tässä siis hieman kokemusta siitä

Sataa vettä - 雨が降っています

Nyt se alkoi, sadekausi. Taivas tiputtaa vettä, välillä tihkuna välillä kaatosateena ja ehkä saattaa hetkeksi tauota.

Tänään taivas jyrisi mahtavasti ja iski salamoita. Todella kaunis näky ja tuntuma. Kolmen tunnin jyrähtelyiden jälkeen taivas antoi vain veden sataa valtoimenaan.

Kasvimaata ei ainakaan tarvitse nyt käydä lääkitsemässä vedellä. Sateesta huolimatta täällä on lämmin. Kivan raikkaalta tuntuu hengittää kun ionit tekee töitä puhdistaen ilmaa.

Otsoonikerroskin sai hiukan vahvistusta noin hyvästä ukkosmyrskystä :)

Hanten talo, arkkitehtuuria kuolemaa vastaan - 反転住宅

Arkkitehti Arakawa ja Madeline Gins ovat suunnitelleet erikoisen talon, jossa kaikki on tehty toisella tavalla. Löydät tästä talosta kolme kerrosta, jokaisesta kerroksesta kolme asuntoa.

Mottona on: "arkkitehtuuria kuolemaa vastaan, kuoleman tekeminen laittomaksi".

Pelkästään tämän talon ohikulkeminen piristää kummasti. Tämä talo ei noudata säännöllisyyttä, päinvastoin sen erikoiset muodot herättää huomiota ja hilpeyttä.

Astu tästä portista arkkitehtuurilliseen kehoon

Japaniksi talon nimi on Hanten Jyutaku eli Han = vastakohta Ten = kääntää ympäri ja Jyutaku = talo. Suora suomennos on hankalaa mutta käänteinen/vastakohtainen talo osunee lähelle.

Talon sisä- ja ulkopuolella käytetään runsaasti värejä. Huoneet eivät ole tavallisia, vaan muodot vaihtelevat pallosta sylinteriin ja neliöön. Jokaisen kodin keskellä on keittiö. Keittiö on upotettuna lattiaan syvemmälle suhteessa muuhun kokonaisuuteen. Keittiötä ympäröi epätasainen lattia, joka saa vierailijan tuntemaan ensiaskeleet erikoiseksi, kuin luonnossa kävelisi. Tämä tunne ei muutu vaikka vierailet talossa useammin.

Ympyrähuone. Akustiikka keskittyy huoneen keskelle

Viettäessäsi aikaa tässä lukaalissa mieleesi palautuu varmasti lapsuus tai ajatuksiisi nousee lapsenmielisyys. Olosi on kuin olisit lasten leikkipaikassa.

Tämä talo saa sinut palaamaan takaisin omaan kehotuntemuksesi, sillä se stimuloi sinua aivan uudella tavalla. Se herättelee väreillä, muodoilla ja äänillään sinut käyttämään jokaista aistiasi. Opit tuntemaan itsesi paremmin tässä talossa uuden yhteyden vahvistuessa kehoon ja mieleen.

Talossa asuva vanhempi henkilö tuntee ja todellakin saa takaisin toimintakykyään juuri tämän stimuloivan vaikutuksensa ansioista.

Jokaisella asunnolla on oma teemansa ja tarinansa mitä se kertoo, yksilöllinen ympäristö. Muutamia asuntoja on vielä talossa tyhjillään. Haluaisitko muuttaa tähän erikoiseen taloon :)

Onko tämä sinun uusi kotisi?

(lisää talosta ja arkkitehtuurista myöhemmin...sana on vapaa kysymyksia saa ja on toivottua esittää. Tutkin tätä arkkitehtuuria joten ne ovat vain avuksi minulle)

Vierailu Suomi-Japani yhdistyksessä 24.5.07

Opettajani Kuratomi vei minut Suomi-Japani yhdistyksen kokoukseen. Oli innostunut tästä tapahtumasta koska tiesin että paikalla on suomalaisia.

Paikka oli erikoisessa, syrjäisen näköisessä rakennuksessa joka oli hyvin yksinkertainen.

Tultuani sisälle otin kenkäni pois ja vaihdoin ne sairaalan ruskeisiin töppösiin ja sipsuttelimme (siltä se kuullostaa kun on tossut jalassa) portaat ylös.

Portaiden yläpäässä oli vanha japanilainen nainen iloisesti hymyillen. Hän sanoin jotain....hetkinen...tuohan on suomea ja hyvää sellaista. "Hyvää päivää. Oletko suomesta? Mikä sinun nimi on?" Olin niin yllättynyt ja tyrmistynyt aluksi koska en odottanut koskaan kuulevani noin hyvää suomenkieltä japanilaiselta. Oli todella outoa vastata suomeksi takaisin kysymyksiin. Hetken päästä kuitenkin totuin ajatukseen ja ihailin vain tuota naista miten hän hallitsee kielen niin hyvin.

Illan esiintyjinä olivat Rinna Saramäki sekä Laura Ipatti. Rinna kertoi hiukan muotimaailmasta miten Japanin muoti vaikuttaa maailmalla ja suomen muotikulttuuriin. Japanilaiset ihailevat tee se itse muotia jolloin itse yhdistellään oma vaatekokonaisuus persoonalliseksi ulkoasuksi. Japanissa myös seksikkyys ei tarkoita että paljas pinta näkyy vaan persoonallisuus. Voi olla seksikäs ilman vähiä vaatteita.

Japanilaiset ihailevat suomalaista taidetta, joka kuitenkin usein saa inspiraatiota japanilaisesta kulttuurista.....keskustelimmekin hetken aikaa onko se todella niin? vai onko suomalaisilla ja japanilaisilla vain samanlainen silmä asioille? Itse olen sitä mieltä että meillä on samanlainen tyylitaju asioista, suoria linjoja, yksinkertaista ja luonnon läheistä.

Laura taas kertoi hieman politiikasta, suomalaisten suhtautumista Venäjään, miksi suomalaiset ovat niin negatiivisia puhuessa Venäjästä tai välttelevät koko puheenaihetta. Kuitenkin suomalaisten suhtauminen venäjäisiin on parantunut huomattavasti ajan kuluessa ja Suomella on tietääkseni hyvät välit Venäjän kanssa.

Puheeksi tuli myös Japanin ja Venäjän suhteen (raja kiistaa saarista) Tässäkin asiassa löytyi yhdenkaltaisuus Suomen ja Japanin välillä....kummatkin ovat menettäneet maataan Venäjälle.

Puheiden päätteeksi oli vapaata keskustelua ruokatarjoilun kera ja oli kiva jutella suomea....oloni oli riemastuttava saadessani keskustella suomeksi vaikka japaninkielestä pidänkin (jos ymmärtäisin sitä paremmin olisin kiitollinen)

Japanin sisällä matkustaminen 15.-29.6.07

Nyt on alustava suunnitelma lyöty lukkoon missä ja minne menen kahden viikon Rail passilla.

Saan siis hursistella Shinkansella (luotijunalla) niin paljon kuin haluan (Tottakai Jari otan paljon junista kuvia ja laitan sinulle....aikataulunkin saat)

Alustava aikatauluni:

16.-18.6 Kyushu saari
19.6 Tokyo
19.-23.6 Hokkaido ja Aomori
24-25.6. Tokyo
26.-29.6 Kioto, Otsu ja Nara (Kurayama ja Reiki koulu)
30.6-19.7. Suomi (HKI-JKL)
20.7-17 Tokyo

katsotaan miten suunnitelmat etenee ja monenko vuoren huipulle kerkeen patikoimaan (tiedossa on siis kolme vuorta jolla haluan käydä)

Tokyo, tarunhohtoinen kaupunki vai sardiinipurkki

Suunnitteletko matkaa Japaniin? Onko matkan kohteena Tokyo? Oletko vielä tutustunut kohteeseen?

Minkälainen mielikuva sinulla on Japanista ja erityisesti Tokyosta? Mitkä ovat ensimmäiset asiat jotka tulvivat mieleen? Samurait, Geishat, temppelit ja kauniit näkymät, makuaisteja hivelevää ruokaa, muoti tai täsmällinen kulttuuri....kävikö mielessäsi sardiinipurkki, betoniviihdakko, muuttuvat aikataulut tai 1,5 h myöhästymiset, urbaani helvetti tappavalla työtahdilla tai monen tunnin matkustaminen junassa?

Haluatko kokea jotain erikoita? Hyppää metroon tai paikalliseen junaan aamulla 8-10 aikaan ja saat tietää mitä oikea ruuhka on. Ajattelitko istuvasi matkan aina, lukea lehteä tai syödä jotain pientä? Unohda nuo sillä sinulla ei ole tilaa siihen. Ajattelitko avittaa vähän liikkumistasi työntämällä kyynärpäillä? Sinuna en sitä tekisi...siitä ei ole mitään hyötyä ja se toimii vain vastakaikuna entistä tiukemmalle paketille.

Onko sinulla nälkä? haluaisitko syödä jotain? Suurin osa ravintoloista tarjoaa listansa japaninkielellä....voit pelata uudenlaista uhkapeliä syöttämällä kolikoita koneeseen ja painamalla silmät kiinni jotain 40 napista (ellet osaa kieltä :) kone työntää sinulle tilauslapun. Vietyäsi sen vain japaninkieltä puhuvalle kokille, voit vain toivoa että saat joitain syömisen arvoista. Eriasia on, että tunnistatko mitä lautasellasi liikkuu....saati osaatko syödä puikoilla?

Niin ja älä pyyhi niitä käsiä siihen rättiin joita on pöydissä valmiina, se on tarkoitettu pöydän puhdistamiseen....jos tarjoilija antaa sinulle höyryävän siistissä rullassa olevan pienen pyyhkeen, voit turvallisin mielin pyyhkiä kätesi siihen ja nautiskella sen tuomasta lämmöstä ja puhtaudesta.

Ajattelitko oikeasti ehtiä jonnekkin tietyyn aikaan? varaa muutamakymmenen minuttia lisää liikkumiseen niin ehkä olet ajoissa. Jos aikaa jää voit piipahtaa kahvilassa kohteesi vieressä. Olen hyvin vakuuttunut siitä, että kahvila ketjuilla on liikeideana että näet saman ketjun kahvilan nauttiessasi kuppia kuumaa tai kylmää juotavaa.

Kauniita näkymiä ei juuri betonin keskeltä löydy ellei tiedä mistä niitä hakea. Puistoja löytyy Tokyosta monen monta ja suovat kiireiseen elämään hieman rauhaa...näissä puistoissa on kuitenkin moni muukin hakemassa rauhaa joten se siitä yleellisyydestä.

Väkijoukon vilskeessä saatat huomata kimono päällä, pienin ja nopein askelin etenevän naisen, mutta voiko sitä geishaksi kutsua? Taitaa olla Kioton matka edessä jos Geishan haluaa nähdä kaupunilla täydessä kukoistuksessa. Miekka selässä ei vielä kukaan japanilaiseen perinteiseen pukuun pukeutunut mies ole juossut....ai ei se ollutkaan samurai, kuului varmaan johonkin muuhun kolmesta muusta kastista.

Todellisuudessa Tokyo on länsimaalaistunut todella paljon, mutta vielä voit siepata vanhan kimaltelevan idän tavat tämänkin keskeltä. En usko että niitä saa kitkettyä pois juurineen koskaan. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja jos satut kysymään neuvoa he voivat opastaa sinut perille saakka vaikka itse ovat myöhässä jo omasta aikataulusta.

Löysitkö jonkin verrattain kivan ostospaikan? tee ostokseni tänään sillä huomenna voi olla ettei liikettä enään ole siinä paikassa ja saman liikkeen löytäminen kaupungista on kuin etsisit naulaa heinäkasasta.

Kukka-asetelmia näkee vilaukselta siellä täällä jotka ilahduttavat mieltä sekä Shinto pappi kilauttelee kelloa seisoessaan väkijoukossa.

Monet yksityiset ravintolat ovat sisustaneet sisätilan todella kauniiksi joka hivelee jo rauhan tunnetta kadun jälkeen. Voit löytää kauneuden siis näiden betonijättiläisten sisältä.

Japanilaiset koittavat saada kaikesta enemmän aistillisia äänin ja värein jotta kauneutta löytyisi betonin ympäriltä. Tokyo on todella kaunis kaupunki yöllä kun se hohtaa valoaan pimeydessä.

Mielikuvitusta ja innovatiivisuutta tältä kansalta ei puutu, täydellisyyteen pyritään aina jokaisessa asiassa.

Kauneutta betonin ja kiireen keskellä

Rakennuksia, rakennuksia, rakennuksia....lisää rakennuksia silmien kantamattomiin. Näen niitä horisonttiin asti. Muutama puistoalue siellä täällä koittaen viilentää kaupungin kuumuutta.

Tokyo päivänäkymä

Missä ovat oikeat metsät ja eläimet? Puhdas vesi ja ilma jota hengittää? Kuvittelinko tulevani Japaniin, missä on kauniita puisia taloja, vuoria sekä virtaavia jokia. Kävelen katua pitkin ja näen vain betonia ympärilläni sekä mustaan ja harmaaseen pukeutuneita ihmisiä. Mihin kaikki värit ovat menneet....missä ennenkaikkea on vihreä ja sininen. Olenko änkenyt itseni harmaaseen sardiinipurkkiin jonka jokainen vapaa tila on täytetty betonilla?

Tunnen kuinka tuuli muistuttaa minua olemassaolostaan viilentäen hiukan tukalassa kuumuudessa. Nostan katseeni taivaalle ja huomaan kuinka kaunis se on. Korppi raakkuu lentäessä ilman halki.

Taivas ennen sadetta

Ajattelen mielessäni, että kaiken tämän ruman keskellä on varmasti kauneutta. Samassa huomaan kuinka vihreät ruohon korret työntävät itsensä sitkeästi kivetyksien raoista ja reunoilta. Huomaan kukkia ruukuissa ja penkeillä. Kulkiessa niiden ohi suloinen tuoksu täyttää sieraimeni ja hivelee aistejani.

Ruusu kasvamassa kukkapenkissä kadun vieressä

Kukkille/kasveille varattu oma penkki :)

Suuntaan kulkuni Shinjukun puutarhaan jossa saan antaa olemuksen hetken aikaa levätä vihreässä värissä, suloisissa tuoksuissa, katsella kauniita kukkia ja virtaavaa vettä.

Shinjukun puutarha

Puutarha on iso ja sisältää ranskalaisen, englantilaisen ja perinteisen japanilaisen puutarhan sekä muita erikoisia alueita kuten teeseremonia taloja kaksi sekä puisia kävely ramppeja, siltoja veden yli ja kivi askelmia joilla voi hitaasti käyskennellä.

Vaellellessa ympäri puutarhaa törmää kukkapeltoihin jotka ilahduttavat mieltä. Huomaan että ihmiset kävelevät ryhmissä, mutta eivät juuri keskustele keskenään muutamaa sanaa enempää. He nauttivat yhdessä hiljaisuudesta ja rauhasta.

Näyttää kuin tämä kukka keräisi valon itseensä sä säteilisi sitä ympärilleen

Tämä kukka meri kiinnitti huomioni ja latasi minut taasen motivoivalla värillään

Keltainen väri tuntuu auttavan piristämään ja lataamaan akkuja

Vaikka elämä joskus näyttää ankealta ja samanlaiselta, muista katsoa sitä tuorein silmin. Nauti jokaisesta pienestä asiasta joka tuo hyvää mieltä ja iloa. Älä kävele kauneuden ohi kiireen turruttamalla mielellä vaan iloitse siitä. Koskaan ei voi tietää minkälainen päivä huomenna on...näetkö enään samaa asiaa uudelleen juuri sellaisena kuin se eilen oli? Asiat muutuvat nopeasti joten nauti tästä hetkestä juuri nyt.

Hightech Wc

Japanin kielen opiskelun jälkeen olen ratkaissut ongelman. Muutamalta ystävältä vielä kysyttyäni varmistukseksi toiminnot uskalsin kokeilla tätä pelottavaa härveliä. En huuhtonut itseäni alas eikä toimintojen kanssa ollut mitään ongelmia koska olin varautunut.

Kerron hieman toiminnoista, tämä on hyvä lukea jos meinaa matkustaa Japaniin ja käydä hotellihelpotuksessa. On wc:tä jotka ovat varustettu erilaisilla toiminnoilla, joissain on vain muutama toiminto huuhtelun lisäksi joissain pytyn jokaisella kannelle on oma ohjauspainikkeensa. Jotkut wc:t tunnistavat kun astut sisälle ja pytyn kansi nousee itsestään ylös. Tietenkin myös istuin rengas on aina lämmin lämmitystoiminnon ansiosta.

Wc-pöntön ohjaustaulu

Tässä Kuvassa:
Neliön yläreunassa
vasen iso huuhtelu - oikea pieni huuhtelu

Neliössä:
ensimmäinen ylhäällä pysäytysnappi (erittäin tärkeä)
toinen ylhäällä puhdas vesisuihku joka pesee pyllyn, vähän niinkuin vauvoille pyllypyykki.
kolmas ylhäällä pesee hieman enemmän edestä
neljäs on naisille

Alla olevista pienistä napeista voi säätää veden tulopainetta. Tämä on siis yksinkertainen malli verrattuna edistyneempiin.

Joskun toiminnot löytyvät pystystä itsestään kaukosäädin käsinojasta

Tähän täytynee mainita että minulla on Wc yhdellä huuhtelutoiminnolla ja kylpyhuoneeni muistuttaa ruotsin laivan hyttiwc:tä.

Kokemuksena Hightech wc oli yllättävän hyvä ja taisin jäädä koukkuun - Tulee puhdasta ja wc:ssä käynti on nautinnollisempaa ja positiivinen kokemus.

Harajukun elämää sunnuntaisin

Harajukussa on alue jossa sunnuntaisin nuoret viettävät päivänsä erikoisesissa asuissa ja meikeissä. Ihmiset viettävät alueella muutenkin paljon aikaa koska sunnuntaina monella on vapaapäivä.

Söpö nelikko

Jotkut ovat söpöjä ja hempeitä kun taas jotkut ovat todella pelottavan näköisiä. Inspiraatiota ammennetaan animaatioista ja sarjakuvista (anime, manga jne.)

Pelottavamman näköisiä tässä joukossa

He poseeraavat mielellään kameralle ja ovatkin koko päivän linssiludeina paikalla :)

Kolmikko

Myös vähän vanhemmat haluavat esiintyä erilaisilla teemoilla kuten Elvis, chowboy tms. Paikalla on usein myös muita taiteilijoita kuten piirtäjiä, katumuusikkoja ja erilaisia esiintyjiä.

Elvis ryhmä

kasvimaa projekti edistyy

Nyt on työ kasvimaalla tehty aika hyvin. Antaa luonnon tehdä oma kasvutyö ja katsotaan minkälainen sato on tulossa :)

Osa maasta jäi lasten leikki alueeksi jossa he voivat temmeltää.

Kasvimaata täytyy käydä hoitamassa kuumina päivinä vedellä ja hiukan Reikillä. Muutamat kasvit meinasivat kuukahtaa joten Reiki oli ihan tarpeen. Nyt kuukahtamisen merkkejä ei enään näy.

Valmista tuli

Vuosi Japanissa

Huomasin että kolme kuukautta on liian vähän oppia kaikkea sitä mitä on tuleva. Olen päättänyt sen vuoksi olla Japanissa ainakin vuoden ja jos mahdollisuus tarjoutuu voin olla pidempäänkin.

Tiedän että tulen käymään Suomessa vähintään neljä kertaa täällä oloni aikana.

2007 Heinä- ja lokakuu sekä 2008 tammi- ja huhtikuussa.

Koulutan tämän aikana ympäri Suomea Reikiä, Shindo ja Jomonia. Laitan vielä tarkemmat tiedot koulutuksistani Nettisivuilleni ja tiedotan täällä blogissani asiasta myös.

Japani terveisin Rauli

Thai festivaalit 12.-13.5.07

Joka vuosi Tokyossa järjestetään Thai festivaalit. Festivaalit järjesti kuninkaallinen Thai suurlähetystö Yoyogi puistossa. Juhla järjestettiin 8. kerran Thaimaan ja Japanin diblomaattisen suhteen kunniaksi.

Tapahtuma on iso ja väkeä on paljon. Tarjolla festivaaleilla on thaimaalaista ruokaa, juomaa, myytäviä asioita sekä kuuluisia esiintyjiä niin Thaimaasta kun Japanista.

Väkeä

Kokemus minulle oli uudenlainen. En ikinä valita Suomessa että festivaaleilla on ruuhkaisaa. Saati kun kuuma auringonpaiste porottaa taivaan korkeimmalta lakipisteeltä ihmisjoukkoon.

Hälinää on jokapuolella. Ihmiset ovat tuoneet omia vilttejä ja pressuja joiden päälle he ovat asettuneet viettämään ystävien ja perheiden kanssa aikaa. Tänne ei tulla vain vilkaisemaan nopeasti kiireellä. Aikaa täytyy varata jonkin verran jo pelkkään liikkumiseen saati jos haluaa ostaa jotain syötävää tai muuta.

Festivaali alueelta postuttua menimme ystävien kanssa istumaan Yoyogi puiston alueelle joka oli rauhaismpi. Siellä törmäsin uudenlaisiin lemmikkieläimiin :)

Hoikka on naaras ja paksu on uros

Töitä kasvimaalla Kuratomin, Yui Obun ja hänen poikansa kanssa

Tänään teimme puutarhatöitä neljän hengen voimin. Sensei Kuratomi, hänen poikansa Yui Obu ja lapsenlapsensa ja minä. Oli todella kivaa aikaa viettää näin monta tuntia ja paistatellen samalla aurinkoa ilman paitaa.

Tomaatit istutettu, kuokitaan hiukan lisää maata toisille kasveille

Työ oli oikein mukavaa ja tuntui kivalta tehdä taas paljain varpain tarpoen. Nyt vain odottamaan että kasvit kasvaa ja kantavat satoa. Kasvimaalla kasvaa nyt tällä hetkellä tomaatteja, minitomaatteja, kurkkua ja japanilaisia kasviksia joiden nimiä en muista. Ehkä vielä jatkamme jotain pientä möyhimistä tulevaisuudessa.

Maasta kasvakoot vilja tämä, armaan auringon kypsyttämänä

Työkalut pesulle ja valmiiksi seuraavaa kertaa varten....onhan tässä vielä työmaata jäljellä runsaasi.

Valmista tällä erää

Nimeni symboliikasta ja syvemmästä tarkoituksesta

Japanilaisilla on kauniita nimiä jotka tarkoittavat jotain. En ole syventynyt oman nimeni olemukseen/tarkoitukseen joten halusin nyt siihen perehtyä kun minulta kysyttiin mitä se tarkoittaa.

Kehoitan kaikkia syventymään mitä omanimi kertoo. Se on hauskaa ja tuo lisää ulottuvuutta omassa itsetuntemuksessa. Voi tutkailla omia valoisia ja varjoisia puolia.

RAULI

Nimi on peräisin muinaisskandinaavisesta nimestä Radulfr, Muinaisenglanniksi Radwulf jotka tarkoittavat "neuvokas susi"

Sutta pidetään tiennäyttäjänä ja opettajana. Se symbolisoi villiä, vapaata, kauneutta ja erämaata.

Susi

JUHANI

Juhani on Suomen yleisin miehen nimi. Nimi tulee Hepreasta Johannes. Käännös hepreasta on "Jumala on armollinen"

PITKÄNEN

Vanhalla suomenkielen nimityksellä pitkäinen tarkoittaa salamaa. Salama on yleinen voiman symboli, jota on käytetty vuosituhannet. Salama on liittynyt yliluonnollisena ja voimakkaana pidettyyn ukonilmaan. Se tuo myös valoaan voimakkaana muotona taivaasta maahan.

Salaman isku kaupunkiin

Nimen kääntäminen japaniksi ja muutaminen kanjimerkeiksi on hiukan työn alla mutta katsotaan mitä siitä tulee. Laitan lisää tietoa kun olen vaanut valmiiksi käännöstyön.

Sensei Kazuko Kuratomin ja Ichiro Harion jälleenäkeminen

Olin viettämässä aikaa Sensei Kuratomin luona kun yllättäen ovelle ilmaantui 81 -vuotias mies mukanaan hänen poikansa.

Tämä mies oli Ichiro Hario joka on todella kuuluisa Japanissa. Hän on hyvin arvotettu nykytaiteen kritisoija/arvioija.


Kuratomi näki hänet 50 vuotta sitten viimeksi ja nyt oli jälleen näkemisen aika. Heillä oli todella mahtavaa aikaa jutella yhdessä.

Kun Hario pääsi istumaan penkille sai hän hyvin nopeasti pientä hartiahoitoa Senseiltä

Lopulta tultiin siihen tulokseen, että on hyvä käydä pitkälleen vastaanottamaan kokonainen Shindo hoito

Sensein hoitaessa Harion poika kysyi voisiko hän saada hoitoa kanssa ja ehdotin hänelle että voin tehdä hänelle varvashoidon. Hän oli hyvin mielissään tästä.

Hoidot tehtyä niin Isä kuin poikakin oli taasen vetreämmässä kunnossa ja mieli kirkkaampana. Kuratomi antoi oman kirjansa Shindosta lahjaksi Hariolle ennen hänen lähtöään pois.

Tapaaminen arkkitehti Shusaku Arakawan kanssa

Sain harvinaisen mahdollisuuden tavata arkkitehti Shusaku Arakawan Japanissa Hanten talossa.

Hän tuli vierailulle Japaniin viikoksi, joka on hyvin kiireinen hänellä. Kiireestä huolimatta minulle järjestettiin pieni hetki aikaa jolloin sain vaihtaa muutaman sanan hänen kanssa ja esittäytyä. Hän sanoin että näemme varmasti uudelleen pian.


Hieman taustatietoa aiheesta:

Shusaku Arakawa asuu New Yorkissa ja suunnittelee yhdessä Madeline Ginsin kanssa arkkitehtuuria kuolemaa vastaan. Mottona on "Making dying illegal, Architecture against death" eli "Kuoleman tekeminen laittomaksi, arkkitehtuuria kuolemaa vastaan".

Ideana on suunnitella kokonaisuus joka on toisenlainen asuttavaksi. Joudut tekemään kaiken toisella tavalla kuin olet tottunut. Nautit ympäristöstäsi jokaisella aistilla ja se stimuloi sinua.

Arakawa on suunnitellut mm. Hanten Jyutakun (eli käännetyn kohtalon talo) Mitakaan Tokyoon ja Yoro elämyspuiston Gifuun. Suunnittelilla on kokonainen kylän rakentaminen Tokyoon.

Shusaku Arakawa

Japanin kieli - Nihongo

Vaikka kuinka opiskelen ja yritän, tuntuu japaninkieli toivottomalta näin aluksi. Opiskelu vaatii todella paljon kun sen tekee yksin ilman opettajaa.

Opiskelua

Opettajina löytyy japanilaisia jotka osaavat kielen hyvin mutta englannin käyttö on aika suppeaa täällä.

Puhuminen on vielä helppoa kun käyttää neutraaleja ilmaisuja. Kielessä on kuitenkin kohtelaisuusmuotoja jotka muuttavan hiukan asioita ja tiesittekö että naisille ja miehille on oma puhekieli.....vallatonta....opettelempa tuosta nekin.

Lukeminen ja kirjoittaminen on vielä ihan sujuvaa jos käytettäisiin yhtä kirjotitusjärjestelmää. Kuvittele mielessäsi n. 100 hiraganaa ja 100 katakanaa, lisää siihen vielä n. 2000 kanjimerkkiä. Sekoita kaikki yhteen ja koita lukea :) ei siinä vielä kaikki.....mitäs jos yhdistänkin kaksi kanjimerkkiä peräkkäin.....oho siitä saadaankin aivan erisana. Yleisiä Kanji yhdistelmiä on yli 10.000. (tietenkin vielä on nimi kanjit erikseen jolle löytyy opus, samoin katakanoilla kirjoitettaville sanoille eli lainasanoille oma opus joka kasvaa ja kasvaa.)

Opas japaninkielen lukemiseen ja kirjoittamiseen

Helpotuin kuitenkin huomatessani ettei japanilaiset itsekkään osaa puhua tai lukea omaa kieltään ja monelta alkaa unohtumaan kanji merkit jos he eivät kirjoita niitä aktiivisesti. Yksi ystäväni esim. ei välillä tajua asiakkaitaan jotka tulevat ostamaan laukkuja kun asiakkaat käyttävät niin persoonallisen kuvaavia sanoja....hän nyökkäilee kohteliaana.

Suitsait sukkelaa vuodessa voisinkin ehkä hallita jonkin verran. Jätin mainitsematta tietenkin eri murteen joista vielä en tiedä mitään. Tokyossa puhutaan ns. kirjakieltä....Kiotossa ns. savon murretta. Niin ja vanhasta japaninkielestä en puhunut vielä halaistua sanaakaan.

Kyllä täällä äidinkielen maikoilla on tekemistä....ei kyllä kateeksi käy.

Aikido - Harmonisen voiman tie

Riisun kenkäni ja asetan ne hyllyyn. Edessäni on liukuovi ja kuulen sumeasti japaninkielen muminaa oven toiselta puolelta.

Astun sisään saliin ja suljen oven. Polvistun tatamin reunalle ja kumarran kunnioittavasti.

Voin koittaa sanoin kuvata jotain sellaista joka täytyy kokea. En ole vielä törmännyt samanlaiseen itsepuolustuslajiin kuin Aikido. Huomasin hyvin nopeasti, että laji on samankaltainen kuin Shindo hoitomuoto. Kummassakin käytetään painovoimaa apuna.

Ai= harmonia Ki= elämänvoima/-energia Do = tie

Aikido yhdistää harrastajan kehon, mielen ja ki:in yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus toimii yhdessä.

Liikkeitä tehdessä pyritään mahdollisimman yksinkertaisiin ja sulaviin liikkeisiin, niin ettei käytetä lihasvoimaa. Lihasvoiman sijan käytetään Ki:tä, sisäistä voimaa.

Meinasin ratketa naurusta kun tuli Star Wars mieleen vanhemman miesharrastajan kommentista. Hän sanoin huonolla japaninkielen aksentilla: "don`t your muscles use, Instead force the key is."

Avoin käsi on kuin miekka ja sitä tulee käyttää niin kuin "miekkaa" kun avoin käsi tarttuu miekaan on se yhtä kehon, mielen ja ki:n kanssa.

Aikido ei pyri vahingoittamaan vastustajaa...eikä siinä ole voittajaa tai häviäjää. Ydin harjoittelemisessa on kehon, mielen ja ki:n yhdistäminen. Aikidossa käytetään toisin sanoen pehmeää ki:tä eikä kovaa kiitä niinkuin monissa muissa lajeissa.


Tässä harjoitellaan miten suunnataan lyönnin voima kätevästi käyttäen lyöjän omaa liikevoimaa ja myös painovoimaa hyväksi.


Käännöksen ja askeleen tuloksena, hiukan käsillä ohjaten tuloksena on tämä.

Sensei Mikao Usuin muisto

Kuulen kuinka vesipisarat ropisevat läpinäkyvään sateenvarjooni. Ilma tuoksuu raikkaalle ja hengittäminen on vaivatonta. Tunnen ilman siunatun viileän syleilyn ympärilläni. Ajatus siitä minne olen menossa saa minut tuntemaan kunnioitusta ja nöyryyttä. Päälakeni kihelmöi, kuin ryöppy vettä juuri ihoni alla joka laskeutuu väreilynä kehoani pitkin alas.

Kävellessäni kapeaa katua hautausmaa avautuu oikealla puolellani. Pysähdyn ja tajuan ettei minulla ole mitään mitä viedä Sensein haudalle. Samassa hetkessä tunnen helpotuksen ja oivallan, että minä olen tarpeeksi....olkoon vesisade lahjani ja kunnian osoitus. Tarkoittaahan Reiki myös tietäväiset rukoilevat sadetta. On kuin jokainen vesipisara hehkuisi valoa muodostaen sinisen tulipyrstön suunnatessaan kulkunsa erehtymättömästi kohti maata ravitakseen sen omalla voimalla.

Saavun temppeli aukealle josta haarautuu kiviaskelmin koristettuja polkuja. Askeleeni ovat hitaita ja harkitun rauhallisia. Tunnen kuinka tyyneys ja selkeys valtaa olemukseni. Saavun Sensein muistopaikalle. Sydämeni valtaa suunnaton kiitollisuus siitä mitä olen saanut. Mietiskelen Senseitä ja Reikiä.

Sensei Usui Mikao Memorial

Kuulen puheen sorinaa kauempaa. Joukko ihmisiä lähestyy muistopaikkaa. Haluan siirtyä sivuun ja antaa tilaa heille ennenkuin he saapuvat paikalle. Jostain syystä tiedän, että he ovat tulossa juuri tälle muistomerkille. Viisi ihmistä saapuu paikalle, kaksi miestä ja kolme naista.

Katson kuinka he nostavat vettä bambu ämpäristä kauhoilla ja kaatavat sen muistomerkin päälle ja puhdistavat sitä. Yksi miehistä laittaa suitsukkeita ympyrämäisen kehän sisään samaanaikaan kun yksi naisista vaihtaa edelliset kukat uusiin.
Vanhempi nainen hymyilee minulle ja puhuu japania minulle....en ymmärrä sanoista mitään mutta hän kysyi minulta haluanko minäkin puhdistaa muistomerkkiä. Ilo väreili kehoni läpi ja vastasin hämmentyneenä kyllä. Olin seurannut heidän puhditamistaan sivusta ja tiesin mitä tehdä.

Oivalsin että heillä oli oma arvojärjestys. Vanhempi nainen meni muistomerkin luokse. Kumarsi ja laittoi kädet yhteen sydämen korkeudelle hiljentyen hetkeksi. Hän laski kätensä ja kumarsi uudelleen ja seuraavat seurueesta tekivät saman. Vanhempi nainen hymyili taas minulle ja sanoi ole hyvä. Menin ja osoitin kunnioitusta Senseille ja pyysin häneltä opastusta.

Huomasin kaikkein asettuneen puoliympyrään muistomerkin ympärille ja olin osa tätä puoli ympyrää. Yksi miehistä kysyi että tiedänkö Gokain eli Reikin viisi elämänohjetta, vastasin kyllä ja hän hymyili. Me kaikki asetimme kätemme yhteen ja kuulin ja lausuin elämäni ensimmäistä kertaa viisi elämän ohjetta japaniksi.

Gokai

Juuri tänään en ole vihainen

Juuri tänään en murehdi

Juuri tänään olen kiitollinen

Juuri tänään teen työni

Juuri tänään olen ystävällinen muita ihmisiä kohtaan

Tunsin kuinka pehmeä lämpö levisi sydämestäni koko kehooni ja tunsin oloni hyväksi.

Tämän jälkeen aloimme poistumaan paikalta ja annoin seurueen poistua ensin ja seurasin heitä. Hyvästelimme toisemme hautausmaan reunalla.

Puutarha töitä

Pienen kävelymatkan päässä Osawasta Mitakaan päin löytyy alue jossa on pieniä maapalstoja viljelemistä ja puutarhoja varten.

Sensei Kuratomi on voittanut arvonnassa koko vuodeksi itselleen maapalstan. Alue ei ole iso n. 5 mx5 m.

Sain itselle yhden osan maa-alueesta jotta voin viljellä kasveja joita haluaisin kasvattaa. Aluksi kuitenkin täytyy muokata kuitenkin hieman maata jotta se on hyvää viljelysmaata.

Otin kengät ja sukat pois jotta tunnen maan kosketuksen. Multa tuntui lämpimältä aurinkoisena päivänä ja se oli vielä kosteaa edellisten päivien sateesta. Möyhensin maata kuokalla ja muokkasin sitä hyväksi. Tämä tuntui todella hyvälle harjotukselle keholle ja samalla tuli lapsuus mieleen kun kirmaili ilman kenkiä luonnossa.

Watashi no internetto desu

Eli minulla internetti on. Sain oman yhteyden luukkuun Shinjukuun.

Tämä helpottaa blogin kirjottamista ja nyt ehkä saatte kuviakin näytille....kameraankin on tullut laturi joka vahingossa jäi Suomen kamaralle mutta kiltisti seurasi postissa perässä (kiitos rakkaan Seija siskoni)

Vielä täytyy harjoitella photoshopilla pienentämään kuvia niin ettei ne ole jätti suuria.

Rauli kuittaa ja nukahtaa...onhan kello täällä sentään jo kohta viisi ja aurinko alkaa nousemaan.

Kirsikkapuiden kukkia

Japanilaiset odottavat Sakuroiden (kirsikkapuiden) kukkaan puhkeamista innolla. Japanilaiset ihannoivat kirsikkapuiden vaaleanpunaisia kukkia ja ne saavat heidät iloisiksi. Yksi syy tälle innokkaalle odottamiselle on, että Sakurat kukkivat vain viikon, parhaassa tapauksessa kaksi, joten aika on todella lyhyt.

Tälle ajalle on oma juhlansa nimeltä Hanami. Hanamin aikaa vietetään kirsikkapuiden alla juoden, syöden, laulaen ja keskustellen ystävien kanssa….niin kauan kuin sakuroissa on kukkia. Sakuran kukat irtoavat todella herkästi tuulen mukaan jolloin voi nauttia ihanasta näystä kuinka kukkien terälehdet maalaavat tuulen vaaleanpunaiseksi ja kertovat sen liikkeistä. Japanilaisilla on tälle oma nimensä, Sakura fubuki eli kirsikkapuun lumimyrsky (Sakura = kirsikkapuu, Fubuki = lumimyrsky). Pyydystä Sakura fubukista terälehti kämmeneen, niin toiveesi toteutuu.
Sakuroiden ohi kulkiessa on hyvä hidastaa askelia ja hengittää nenänkautta syvään jolloin euforisen makea ja hento tuoksu pääsee valtaamaan hajuaistin. Tuota tuoksua et voi unohtaa.

Asuntoni

Hyvin lähellä Shinjukun keskustaa haarautuu sivukatu nimeltä otikabashi-dori. Muutaman kymmenen metrin päästä tätä katua oikealla puolella kohoaa punatiilinen kerrostalo hienosti yhteen lomittautuneena muihin, yhtä suuriin taloihin. Vaikka asuinrakennukseni onkin nimetyllä kadulla, osoitteestani ei todellakaan löydy kadun nimeä ollenkaan. Kerron osoitteiden salaisuuksista hieman myöhemmin lisää.


Talon rappuun käydään sisään lasisista liukuovista, eikä kukaan voi olla kiinnittämättä huomiota työntekijään jolla on oma työkoppi ensimmäisessä kerroksessa hissien vieressä. Hississä onneksi numerot ovat numeroita….mutta tietenkin sieltä löytyy kanji merkein varustetut napit joilla hissin ovet voi avata/pitää auki pidempään tai sulkea nopeasti, niin ja tietenkin oletan sen punaisen napin olevan joko pysäytys nappi tai hälytys nappi….en ole uskaltanut kokeilla sitä vielä.

Kuitenkin, painettuani siististi 6 numeron näköistä nappia hissi nousee haluamaani kerrokseen jossa asun. Käännyn heti oikealle hissiltä ja uudelleen oikealle ja saavun ovelleni. Ennen kuin avaan oven voin ihastella kaiteen yli sisäpihalle jossa törröttää automaatti, josta saa juotavaa ja syötävää sekä muutama valkoinen tuoli vihreän värisellä maalla. Joskus joku lihava korppi käy raakkumassa kaiteella. Olen tainnut unohtaa mainita, että täällä on korppeja hyvin, hyvin, hyvin paljon.

Kahden lukon vaivalloisen taistelemisen jälkeen saan oveni auki ja n. 20 neliömetrin luxus luukkuni paljastaa itsensä.


Heti oven jälkeen on ehkä maailman pienin keittiö jonka olen nähnyt. Se ei ole keittokomero, eikä keittiö, pikemminkin se on seinä jolle on hyvin tilaa säästäen ahdettu lavuaari ja hana (josta tulee vain kylmää vettä) yksi hella, todella pieni jääkaappi ja n. reilun kyynärmitan verran korkea kaappi jonne laitan kaikki asiat ja ruoanvalmistusvälineet sekä kuiva-aineet jne. muut tavarat.


Askeleen päässä keittiössä oikealla on vessa, joka on myös kooltaan pieni ja muistuttaa hyvin paljon halpahotellin vessaa, asiaan vaikuttanee kaunis 60 luvun keltaisen ja beigen sekoitus joka ensi näkemältä tekee kutaa silmille. Niin ja minulla ei ole erikoistoiminnoilla varustettua vessanpönttöä, vain yksi nappi joka sekin löytyy erikoista kyllä lavuaaristani, josta olen harmissani ehkä vähän.

Vessan ovelta on vain askeleen mitan verran olohuone, makuuhuone ja työhuone sekoitukseen. Tähän pieneen huoneeseen on saatu mahtumaan vuodesohva jonka kuosi on rusehtavan vaaleanoranssi, musta lipasto jonne olen ahtanut vaatteeni, pöytä jonka päällä on televisio, dvd soitin sekä tilaa tietokoneelleni. Ulkovaatteille on erikseen vaateteline jolla on pyörät alla.


Ulko-oveni vastapuolella on ikkuna seinä. Ikkunoiden yläpuolella sisäpuolella on paljon puhuttu pyörremyrskyn luomislaite eli ilmastointilaite. Ikkunoistani näkyy ja kuuluu junat. Tässä istuessani tiedän kohta Chuo line aikataulut ulkoa. Chuo line on vähän niin kuin lähijunat. Ihan vain kuvatakseni liikenteen laatua, raiteita on minun vieressäni 9 ikkunastani laskettuna. Raiteiden takana kohoaa hotellirakennus joka on ainakin 26 kerroksinen, menen laskuissa joka kertasekaisin mutta olkoon tuo keskiarvo, sekä huomattavasti pienempiä valomainoksilla koristettuja taloja.

Aika jonka vietän asunnossani, kuluu lähinnä japaninkielen opiskeluun, mietiskelyyn sekä syömiseen jos joskus satun jotain suuhuni laittamaan. Eniten nautin kirjoittaessani kokemuksistani tietokoneella, juodessani samalla teetä tai kaakaota ja kuunnellessa junien epäsäännöllisen säännöllistä ohikulkua.

Harajukun metsä ja Shinto Meiji Jinku shrine

Edessä on suuri metsä. Sen reunalla on suunnattoman iso puinen portti joka herättää kunnioitusta ja arvostusta. Portti luo metsään vaikutelman pyhyydestä ja puhtaudesta.



Metsän vihreä väri lepyttää mielen ja paikan puhdas hengen voima hidastaa askeleita nauttimaan matkasta jokaisella aistilla. Aivan kuin metsä kuiskailisi hiljaa sanoja jotka vain tarkka korva voi kuulla. Tuuli heiluttaa hiljaa suurien puiden oksia ja lehdet vievät eteenpäin sen sanoja.


Kävellessä suuria kivisora polkuja, huomaa menevänsä syvälle metsään. Lämpötila putoaa hieman viileämmäksi puiden suomassa varjossa ja hiljaisuus syvenee. Polun reunalla on aika ajoin japanilaisia lyhtyjä jotka hämärällä näyttäisivät valoaan kulkijoille.

Hetken päästä edessä avautuu näkymä joka saa askeleet pysähtymään. Metsän keskellä on valtava temppeli, joka sulautuu osittain metsään puisen rakenteensa ansiosta. Sen kauneus on jotain ennennäkemätöntä ja hivelee silmiä.


Temppelin sisäänkäynnin vieressä on katoksella suojattu vesilähde. Huomio kiinnittyy moniin puukauhoihin jotka ovat tarkoitettu vettä varten. Vesi on taas tarkoitettu puhdistamaan tulijan olemus ennen pyhään temppeliin astumista. Tämä tehdään puhdistamalla kädet sekä suu, jonka jälkeen matkaa voi jatkaa.

Sisäänkäyntinä on suuri puinen portti, sen ali kulkiessa tuntee kunnioitusta ja arvostusta. Puisen portin jälkeen edessä on temppelirakennuksen seinä jonka puhkaisevat suuret ovet. Ovien jälkeen avautuu näkymä sisäpihalle jossa kasvaa iso puu. Tuhannet rukoukset ja toivomukset ympäröivät ripustettuna telineeseen puun ympärillä.Aivan puun vierestä on portaat jotka johtavat katosmaiselle seinälle jonka keskellä on oviaukkoja. Tämä seinä rajaa sisemmän temppelialueen erilleen sisäpihasta.

Oviaukolla ihminen pysähtyy kumartavat kahdesti, ottaa taskustaan 5 yenin kullan värisen kolikon jonka keskellä on reikä. Hän heittävät kolikon suureen kirstuun jota suojaa eri tasoissa olevat puiset rimat. Kolikko kilahtelee kauniisti rimoihin matkatessaan alaspäin. Taputettuaan kahdesti käsiään hän jättää ne yhteen rinnan korkeudelle, pyytääkseen luonnon henkiä ja jumalolentoja saapumaan luokseen kuulemaan hänen rukousta. Kun rukous on esitetty, ihminen astuu askeleen taaksepäin, kumartaa kunnioittavasti ja poistuu hitaasti nauttien vielä metsän suomasta rauhasta.

Yleisiä kuulumisia Japanista!

Täällä on tähän aikaan jo yö....kello on puoli yksi....mutta tästä oli kiva tulla kirjoittamaan kuulumisia.

Olen kierrellyt aika itsenaisesti Tokiota ja alan hahmottamaan jo paikkaa yllättävän hyvin....metrolla liikkuminenkin onnistuu sujuvasti. Metro linjoja on todella monta....en ole ihan itsekkaan varma lopullisesta luvusta mutta kaden sormet eivät riitä laskemisessa.
Olen vieraillut temppeleissa, puistoissa, pilvenpiirtäjien juurella, lähioissa, toreilla....kaikki on ollut mahtavaa ja antoisaa.

ISO kiitos Kirsi Kiinalaisesta astrologiasta sillä olen oppinut kanji merkkejä jotka helpottavat elämää todella paljon, osaan yllättävän paljon kieltä ja merkkejä jo ennestaan ja se helpottaa elämää. Harvempi osaa puhua hyvää englantia....mutta kuka sitä nyt Japanissa englantia puhua haluaisikaan ;) Harjaannutan Japanin kieltäni vielä lisää.

Asun Shinjuku alueella omassa asunnossa, jossa pilvenpiirtäjät hipoo korkeuksia.....meluisa paikka mutta todella hyvät kulku yhteudet kaikkialle. Asunnon järjesti Takahana....yksi asiakkaistani jolla Dalailama katselee kahdesta taulusta työskentelyä, ja Takahana omistaa talon jossa tutkitaan Jomon ruukkuja.


Olen hoitanut 5 hoitoa viikon aikana....huomenna menen Aikido harjoituksiin....Aikidon perustajan perinteiselle salille :)

Paikallisten kanssa on ollut kiva tutustua ja olen saanut uusia ystäviä ja heidän kanssa on kiva viettää välillä aikaa. He ovat olleet suureksi avuksi laskeutumisessa ja totutellessa maahan.
Sää on vaihtelevaa ja heittelehtii todella lämpimästa viileän kylmään....jokaisessa asunnossa on oma ilmastointi laite....arvatkaa kuka osaa lukea kanji merkkeja sujuvasti.....no hieman siinä näppäimiä rohkeasti painellen sain asunnon sisälle hurrikaanin, välillä kylmällä ilmalla ja sitten kuumalla....ja päätin sammuttaa laitteen ennen pahempia vahinkoja. Seuraavana päivänä otin kapula kaken (kaukosäätimen) mukaan ja kysyin paikalliselta ystävältäni apua merkkien kanssa. Kynän ja paperin kanssa sain aikaiseksi hyvin tulkittavat ohjeet ja nyt saan muodostettua hallittua ja rauhallista fengshuin mukaista tuulta asuntooni.
Mutta nyt alan käymään kohta nukkumaan....Oyasumi Nasai, dewa mata.

Rauli

Perillä

Tervehdys kaikille Suomeen :)

Matka meni hienosti....vaikka pitkä olikin ja lento hieman myöhässä.

Ensimmäinen asia Japanista oli iloisen naisen japaninkielinen kuulutusten ääni joka tulvi moneen kertaan. Kielen antimista sai nauttia myös hiraganojen, katakanojen ja kanji merkkien muodossa joita näkyi kaikkialla.

Toinen oli että ilmassa oli selkeasti hieman enemmän kosteutta....sen haistaa ilmasta.

Kolmas asia joka hieman hämmensi oli kun menin vessaan......tiesittekö etta Japanilaisilla on ainakin 4 toimintoa wc-pöntössä? Arvatkaa uskalsinko painaa mitään nappuloista etten huuhtoisi vahingossa itseani alas pöntöstä?
Kuva merkkien perusteella wc-pöntössä oli ilman puhallus, vesisuihku, ja joku toiminta jota en ymmärtänyt ja tietenkin normaali vessan pöntön huuhtelu......lisäksi luksuksena oli että istuimessa oli lämmitin :) eli aina saa istua lämpimalle istuimelle.
En ole vielä kokeillut wc:n erikoisia toimintoja....haluaisin jonkun opastavan niissä...ja kertoisi hiukan miten ne toimivat.

Lentokentaltä bussilla Kichijoji asemalle oleva matka oli mielenkiintoinen.

Kyllä, Japanissa on toissuuntainen liikenne. Se ei kuitenkaan pistänyt niin paljon silmään kuin erikoisen pienet autot ja niiden muotoilu. Tietenkin joukossa oli ihan "normaaleja" autoja mutta uudenlaiset pisti silmään.

Matkalla näin myös Sakuroita eli kirsikkapuita jotka olivat kukassa (Sakurat kukkivat vain muutamia viikoja)

Mielenkiintoista oli nähdä liikenne joka kulki monessa tasossa, nopeasti vilkaistuani alaspäin näin ainakin 3 tasossa liikkuvaa liikennetta. Autoja oli parkkeerattu talojen katoille - kuka tietää miten ne sinne saadaan? saati sitten vielä toinen auto telineelle jo katolle parkkeeratun auton päälle.

Tokyo on todella iso kaupunki....13 miljoonaa on paljon ihmisia. Ja se näkyy katukuvassa ja tilan käytössä.

Kuratomi onneksi pääsi poimimaan Kichijoji asemalta josta pörhälsimme taksilla Hanten talolle josta voin kertoa myöhemmin lisää :)

Eli turvallisesti perillä ja hyvinvoivana....hiukan yllättyneenä monista erilaisista asioista ja kulttuurillisista eroista (siitäkin myöhemmin lisää)

Vielä viimeisenä taytyy sanoa ettei ilman saaste ole tuntunut täällä pahalta vaikka ajattelin sen olevan ahdistava. Johtunee sateisista päivistä jotka ovat puhdistaneet ilmaa? mutta nyt aurinkoisena päivänä ei kyllä mikään haittaa.

Matkan valmisteluista

Matkan alku jo häämöttää. En olis uskonut kuinka paljon täytyy tehdä valmisteluita pitempää matkaa varten. Henkilökohtaisessa elämässäkin on ollut monia mutkia ja vaikeuksia, siitä huolimatta matka lähestyy nopeasti.

Nyt on Blogi saatu valmiiksi ja voin kirjottaa kokemuksia Japanin matkasta.

Lennostani tulee hiukan pitkä koska vaihdan lentoa Kööpenhaminassa, tämä tulee olemaan ensimmäinen pitkä lentokokemukseni....odotan sitä innolla.

Lentoni lähtee 1.4.07 Helsinki-Vantaa lentokentältä klo: 12:50 ja saapuu Kööpenhaminaan klo: 13:30 paikallista aikaa (lennon kesto 1 h 40 min) siitä vaihdetaan lentoon Tokyoon joka lähtee klo: 15:45 ja saapuu klo: 9:35 (lennon kesto 10 h 50 min)

Kun ottaa vielä huomioon siirtymiset lentokentille, check-in jne. tulee matka kestämään n. 24 h

Japanin matka 1.4-30.6.07

Olen lähdössä Japaniin kolmeksi kuukaudeksi opiskelemaan/kouluttautumaan, tekemään töitä sekä vierailemaan eri paikoissa ja ihmisten luona.

Pääasiassa vietän aikani Sensei Kazuko Kuratomin luona Tokyossa. Valmistun Shindo hoitaja/kouluttajaksi hänen opissa ja asun hänen luonaan arkkitehti Arakawan suunnittelemassa Han Ten talossa.

Suunnitelmissa on vierailla Reikikoulussa Kioton satelliitti kaupungissa Otsussa - odotan innolla minkälainen japanilainen Reiki perinne on ja haluan mahdollisuuksien mukaan luoda suhteita japanilaisiin opettajiin, kysyä heiltä kysymyksiä sekä päästä heidän oppiinsa...ehkä joku heistä saattaa tulla myös Suomeen opettamaan tai minä tuon perinteitä mukanani aluksi. Odotan vastausta lähettämälleni kirjeelle vielä.

Olen lähtettänyt kirjeen myös kigomestari Nakazawalle, jota haluan käydä tapaamassa ja ehkä jopa menen hänen oppiinsa myös. Jos en tällä kertaa kerkeä tai jostain syystä voi olla hänen opissaan niin katsotaan seuraavalla Japanin matkallani :) odotan myös häneltä vastausta kirjeeseeni.

Tulen varmasti vierailemaan erilaisissa paikoissa ja tulen tapaamaan monia ihmisiä, näistä asioista en vielä tiedä mutta kirjoitan kuulumisiani matkan varrella monen monta kertaa.

Odottavin tunnelmin - katsotaan minkälainen lahja tällä matkalla on minulle ja sen kautta myös muille.